Suomi jatkaa lehdistönvapauden kärkisijoilla – kokonaisuutena suunta heikompaan ja poikkeusolot vaikeuttavat toimittajien mahdollisuuksia tehdä työtään - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kotimaa

Suomi jatkaa lehdistönvapauden kärkisijoilla – kokonaisuutena suunta heikompaan ja poikkeusolot vaikeuttavat toimittajien mahdollisuuksia tehdä työtään

Toimittajat Ilman Rajoja painottaa lehdistön merkitystä niin valetiedon kuin koronaan liittyvien väärinkäytösten vahtikoirana.
Toimittajat Ilman Rajoja
Varsinkin punaisten eli vaikean sananvapaustilanteen maiden määrä on noussut viime vuosina.

Norja on ykkösenä, Suomi kakkosena, Tanska kolmantena ja Ruotsi neljäntenä Toimittajat Ilman Rajoja -järjestön vuosittaisessa indeksissä, jolla arvioidaan lehdistönvapautta maailmassa.

EU-maiden murheenkryyni on Unkari, joka on sijalla 89 180 maan joukossa. Myös Puolan tilanne on heikentynyt edelleen.

"Äärioikeiston vihakampanjat toimittajia vastaan yleistyvät esimerkiksi Espanjassa (sijoitus 29.), Italiassa (41.), Itävallassa (18.) ja Kreikassa (65.). EU ei voi laittaa päätä pensaaseen, eikä onneksi niin teekään”, sanoo Toimittajat Ilman Rajoja ry:n puheenjohtaja Jarmo Mäkelä tiedotteessa.

Erityisen huolestuttava on myös kehitys Yhdysvalloissa. Presidentti Donald Trumpin kaudella maa on pudonnut lähelle ongelmamaiden rajaa.

”Valeuutiset eli "fake news" on kaikkien jo tuntema heitto, jolla presidentti Trump nurinkurisesti halventaa juuri sitä amerikkalaista laatumediaa, joka Yhdysvalloissa luotettavinta tietoa tarjoaa. Yhdysvaltain on palautettava asemansa lehdistönvapauden puolustajana niin kotimaassa kuin maailmallakin", linjaa Mäkelä yhden tämän vuoden indeksin keskeisen toiveen.

Toimittajien uhkailu ja häirintä tuntuvat myös kärkisijojen Pohjoismaita. Koronakriisi saattaa rajoittaa median toimintavapautta lisäämällä valtiollisia ja yhteiskunnallisia paineita kuuliaisuuteen pandemian suhteen.

"Tutkivaa ja kriittistä journalismia saatetaan pitää yhteiskunnallisesti ongelmallisena tai epätoivottuna. Median rooli on kuitenkin myös osoittaa epäkohtia myös silloin, kun se on kiusallista, sekä tuoda esiin vallan vääristymiä kansalaisten ja viranomaisten tilannekuvan parantamiseksi”, korostaa Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja Mika Aaltola.

Koronakriisi on tarjonnut varsinkin autoritaarisille maille kuten Kiina (177.), Iran (173.) ja Unkari (89.) mahdollisuuden heikentää lehdistön toimintavapautta.

Valtiojohtoiset trolliarmeijat taas ovat häirinneet toimittajien työtä ja heikentäneet indeksiä Venäjällä (sija nyt 149.), Intiassa (142.), Filippiineillä (136.) ja Vietnamissa (175.).

Kansainvälisen toimittajajärjestön RSF:n (Reporters Sans Frontières) pääsihteeri Christophe Deloire vetoaa kansalaisiin kampanjoimaan toimittajien puolesta.

”Korona-pandemia nostaa esiin ne kielteiset tekijät, jotka uhkaavat oikeutta luotettavaan informaatioon, pandemian itsensä vielä pahentaessa tilannetta. Miltä näyttävät tiedon vapaus, moniarvoisuus ja luotettavuus vuonna 2030? Vastausta tähän kysymykseen määritetään tänään”, hän muistuttaa.

Vaara vaanii poikkeustilan pitkittymisestä ja eriasteisten erityistoimien jäämisestä pysyvämmiksi. Median roolia vallan vahtikoirana tarvitaan juuri siksi Mika Aaltolan mukaan enemmän kuin koskaan:

"Koronan vanavedessä tehdään myös politiikkaa ja jaetaan huomattavia taloudellisia resursseja. Väärinkäytöksien mahdollisuudet ovat laajoja. Ilman kriittistä mediaa kansalaisten kyky ymmärtää kokonaisuutta on hyvin rajallinen."

Lue lisää

Lehdistön uhka ei ole Yle vaan Google ja Facebook

Eduskunnan täysistunnossa käsitellään tänään, saako valtakunnansyyttäjä syyttämisluvan perussuomalaisten Mäenpään vieraslajipuheista

Yhteiskunta on jaettu hyötyihmisiin ja toisarvoisiin

Avoimuus – mitä se on?