Pitäisikö "supertartuttajista" saatua tietoa huomioida koronarajoitusten määräämisessä? - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Pitäisikö "supertartuttajista" saatua tietoa huomioida koronarajoitusten määräämisessä?

"Pitää ehkä varautua niin, että koko syksy menee ilman isoja yleisötapahtumia."
Ville Holmbergin mukaan ei voida mitenkään ennustaa, kenen kautta virus tarttuu enemmän kuin toisen. LEHTIKUVA / Pekka Sakki

Infektoituneen, mutta hyväkuntoisen ihmisen riskinä on levittää koronavirusta enemmän kuin oireilevan potilaan. Tämän tyyppisistä taudinkantajista voidaan puhua niin kutsuttuina supertartuttajina tai -levittäjinä.

Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja lääketieteen tohtori Ville Holmberg ei innostu yksilöä leimaavasta termistä. Hänen mukaansa ihmiset levittävät kaikkia infektiotauteja vaihtelevasti eikä ilmiö korostu koronaviruksen kohdalla.

"Yleensä ei tiedetä kovin hyvin, mitkä mekanismit siihen vaikuttavat. Tämä on niin uusi tauti ja tartuntatavat ovat uusia, joten tässä on paljon asioita, joita ei tiedetä", hän tiivistää.

Holmbergin mukaan ei voida mitenkään ennustaa, kenen kautta virus tarttuu enemmän kuin toisen.

"Onko kyse viruksen ominaisuudesta, että jonkun kantajan kohdalla on tapahtunut jokin mutaatio? Vai onko kyse kantajan geneettisistä tai immunologisista ominaisuuksista?" hän pallottelee vaihtoehtoja.

Ainoa selkeä keino, jolla voi Holmbergin mukaan varautua ihmisten vaihtelevaan koronatartunnan levittämisalttiuteen on joukkotapahtumien rajoitusten säilyttäminen pitkälle tulevaisuuteen.

Toinen asia, jonka piirissä Holmberg arvioi säilyvän ainakin jonkin verran rajoituksia, on matkustaminen.

"Isoja, normaalielämää koskevia päätöksiä joudutaan tekemään ilman, että olisi tieteellistä varmuutta asiasta. Se on haastavaa."

Asiantuntijoiden tiedossa on, että koronavirus tarttuu helposti esimerkiksi perheenjäsenten kesken. Tähän liittyy pidempiaikaista lähikontaktia.

Lisäksi tartunnat ovat Holmbergin mukaan todennäköisimpiä muun muassa sairaaloissa, juhlissa, konserteissa ja urheilutapahtumissa.

Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kirjoitti tällä viikolla blogissaan koronaviruksesta ja superlevittäjistä. Hänkin totesi, että laajat yhtäkkiset viruksen leviämiset ovat ulkomailla ja Suomessa liittyneet massatapahtumiin.

Lisäksi hän mainitsi kantajansa oireettomuuden toiseksi syyksi taudin yhtäkkiseen laajaan leviämiseen.

Aivelo mainitsee koronaviruksen muistuttavan tartuntaketjultaan ebolaa.

"Tämän pandemian aikana aivan normaali sosiaalinen elämä on epämiellyttävän suuri tartuntariski", hän kirjoittaa.

Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja Husin sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Holmberg ei ryhdy spekuloimaan, saattoiko naistenpäivän konsertissa, johon osallistuivat myös Tarja Halonen ja Eeva Ahtisaari, olla mukana myös niin kutsuttu oireeton supertartuttaja. Ahtisaarella todettiin myöhemmin koronavirustartunta. Holmberg toteaa, että kyseisen kaltaisissa konserteissa voidaan istua tiiviisti parin tunnin ajan ja myös sisätilassa ilmanvaihdon mekanismi voi vaikuttaa ilmavirran kulkuun ja sen myötä infektion leviämiseen.

"Todennäköisesti nämä rajoitukset ovat viimeisimpänä voimassa. Nyt tuli ilmoitus, että Saksassa Oktoberfest on peruttu lokakuulta. Pitää ehkä varautua niin, että koko syksy menee ilman isoja yleisötapahtumia."

Matkustamisen kaikkia rajoituksia Holmberg odottaa poistuviksi viimeistään sitten, kun koronavirukseen saadaan rokote.

Lue lisää

Ladattavien henkilöautojen osuus kasvoi syyskuussa lähes neljännekseen ensirekisteröinneistä

Koronatartunnat kiipeävät nyt ikäluokissa ylöspäin – yleisin tartuntapaikka on koti

Koronavirus hiipii ihmisten uniin – poikkeustila aiheuttaa painajaisia

Espanjassa pohditaan Madridin eristämistä kokonaan koronan vuoksi