Kotimaa

Moni jättää loton ja arpaostokset väliin poikkeusaikana – nettipelaaminenkaan ei näytä Suomessa lisääntyneen

Rahapelejä pelaamattomien osuus väestöstä on noussut 40 prosentista 57 prosenttiin
Jouni Porsanger
Rahapeliautomaattien tulevaisuuden kohtalo jakaa mielipiteitä.

Rahapelien pelaaminen ja siihen käytetty rahamäärä ovat vähentyneet selvästi koronasta johtuvan poikkeustilan aikana, kertoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Taloustutkimuksella teettämä kyselytutkimus.

Veikkaus Oy sulki peliautomaatit koronakriisin alussa. Asioinnin väheneminen ja urheilutapahtumien peruminen ovat myös vaikuttaneet.

”Kyselytutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että suomalaiset ovat vähentäneet rahapelaamistaan selvästi poikkeustilan aikana. Pelaamattomien osuus on noussut normaaliajan 40 prosentista 57 prosenttiin. Prosentuaalisesti eniten on vähentynyt lottopelien ja raaputusarpojen pelaaminen eli tässä varmasti näkyy ihmisten vähentynyt asiointi”, toteaa EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen.

EHYTin teettämässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten rahapelaamisen yleisyydessä ja siihen käytetyissä rahamäärissä tapahtuneita muutoksia.

Poikkeustila on Suomessa selkeästi vähentänyt rahapelaamista fyysisissä toimipisteissä, eikä internetpelaaminen näytä lisääntyneen. Esimerkiksi Australiasta ja Britanniasta on saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan nettipelaaminen on kasvattanut suosiotaan, kun ihmiset ovat eristäytyneet koteihinsa.

”Edellisen 12 kuukauden aikana 71 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan pelannut rahapelejä internetissä. Poikkeusaikana sama luku kipusi peräti 77 prosenttiin. Ei siis näytä siltä, että suomalaiset olisivat sankoin joukon rientäneet nettiin pelaamaan”, Matilainen pohtii.

Kyselytutkimukseen vastanneet käyttivät poikkeusaikaa edeltävän 12 kuukauden aikana rahapeleihin keskimäärin 24 euroa kuukaudessa. Poikkeustilan aikana vastaajat olivat rahapelanneet 15 eurolla kuukaudessa.

Miesten ja naisten välillä oli huomattava ero sekä normaali- että poikkeustilan aikaisessa rahankäytössä: miesten rahapelaamiseen käytetyn rahan määrä on laskenut normaaliaikojen 38 eurosta 21 euroon ja naisten puolestaan 10 eurosta 8 euroon kuukaudessa. Yli 50 eurolla kuukaudessa pelaaminen on vähentynyt koko vastaajajoukossa.

”Miehet pelaavat useampia pelejä kuin naiset, heillä on keskimäärin naisia suuremmat tulot ja ehkä tietty kulttuurinen taipumus suurempaan riskinottoon. Tulokset ovat linjassa THL:n Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -väestökyselyn kanssa, jossa näkyy selkeä rahapelaamiseen käytetyn rahamäärän ero naisten ja miesten välillä”, Matilainen sanoo.

94 prosenttia vastaajista ei kokenut rahapelihaittojen lisääntyneen omassa elämässään poikkeustilan aikana.

”Tämä on erittäin ilahduttava tulos. Painotan kuitenkin, että korona-aikanakin apua rahapelihaittoihin on saatavilla sekä pelaajalle itselleen että hänen läheisilleen. On aina paras hakea apua ajoissa”, Matilainen toteaa.

Rahapeliautomaattien tulevaisuuden kohtalo jakoi vastaajien mielipiteitä. 36 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hajasijoitetut rahapeliautomaatit pitäisi pitää suljettuina myös poikkeustilan jälkeen. 32 prosentin mielestä rahapeliautomaatit pitäisi avata normaaliajan koittaessa. Hajasijoituksella tarkoitetaan rahapeliautomaattien sijoittelua esimerkiksi kauppoihin, kioskeille ja huoltoasemille.

Miehet halusivat avata rahapeliautomaatit naisia useammin. Koko vastaajajoukosta 23 prosenttia ei osannut ottaa kantaa kysymykseen ja kolme prosenttia toivoi, että automaattien määrää vähennettäisiin.

”On tärkeää jatkaa keskustelua Veikkauksen rahapeliautomaattien hajasijoittelumallista, mutta on muistettava, että rahapelihaitat eivät ratkea pelkästään automaattien poistamisella”, Matilainen sanoo.

Kyselyn toteutti Taloustutkimus. Aineisto kerättiin 20.–23.4.2020 puhelinhaastatteluilla. Kyselyyn vastasi 1004 ihmistä.

Lue lisää

Veikkauksen peliautomaatit ja pelipaikat kiinni koronan kiihtymis- ja leviämisvaiheessa

Olympiakomitean uutta puheenjohtajaa odottaa niukkuuden ajat ja karsinta – ministeri muistuttaa, ettei valtion tuki jatku loputtomasti: "Mikä on kaikkein tärkeintä?"

Ylen MOT-ohjelma lyttäsi rahapelituottojen jakojärjestelmän: Kyseenalaisti hevosalan rahoituksen – Hippoksen Kauhanen ei päässyt perustelemaan