Kotimaa

"Eläkeläisiä ei saa suojella hengiltä" – Eläkeliitto ja Senioriliitto toivovat helpotuksia rajoituksiin

Hyvää tarkoittavat rajoitustoimet aiheuttavat kärsimystä. "Ikäihmisten eristäminen koskee kaikkia sukupolvia", muistuttaa Senioriliiton puheenjohtaja.
Isoäiti tervehtii lapsenlastaan ikkunalasin läpi Helsingissä 29. huhtikuuta 2020. Lehtikuva / Jussi Nukari

Eläkeliitto ja Senioriliitto toivovat, että yli 70-vuotiaiden liikkumisen vapautta rajoittavat toimet otettaisiin pikaisesti uuteen tarkasteluun. Eläkeliitto vaatii pikaista yhteiskunnallista keskustelua rajoitusten seurauksista.

Eläkeliiton tiedotteen mukaan valtaosa suomalaisista eläkeläisistä on elänyt koteihinsa eristettynä maaliskuun puolesta välistä alkaen. Tuolloin hallitus kehotti yli 70-vuotiaita pysymään mahdollisuuksien mukaan kodeissaan ja rajoittamaan kontaktejaan muihin ihmisiin koronapandemian vuoksi.

Toimintakykyistä ja aktiivista elämää viettävistä eläkeläisistä tehtiin Eläkeliiton mukaan yhdessä hetkessä muiden avusta ja hyväntahtoisuudesta riippuvaisia passiivisia objekteja.

"Tiedot jäsenkentästämme kertovat, kuinka toimintakykyisten kolmatta ikää elävien paikallisyhteisöjensä aktiivisten jäsenten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on alkanut heikentyä", Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo kertoo liiton tiedotteessa.

Suomessa on erottunut kaksi ikäryhmää, joille eläminen koronarajoitusten mukaisesti on ollut osin vaikeaa, totesi Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin eilen STT:lle.

Rajoituksien noudattaminen on ollut jonkin verran vaikeaa nuorille ja osalle vanhuksista. Arvelinin mukaan osa vanhuksista ei ole halunnut mennä omaehtoiseen karanteeniin.

Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen painottaa, että ihmisellä on ikään katsomatta biologinen perustarve solmia ja ylläpitää sosiaalisia suhteita muiden kanssa.

"Kuinka pitkään voimme jatkaa nyt päätettyjä rajoittamistoimia, jotka hyvästä tarkoituksestaan huolimatta alkavat aiheuttaa suuria inhimillisiä kärsimyksiä", tiedustelee Ikonen Eläkeliiton tiedotteessa.

"Eläkeläisiäkään ei saa suojella hengiltä", hän jatkaa.

Eläkeliiton mukaan Suomessa kaivataan paitsi tutkimustietoa sosiaalisen eristyksen vaikutuksista eläkeläisiin myös parannuksia vanhusten nykyoloihin. Laitoshoidossa ja kotihoidossa on tärkeää löytää keinot siihen, miten potilasturvallisuutta parannetaan ja omaisten tapaamiset tehdään mahdollisiksi, tiedotteessa linjataan.

Senioriliiton puheenjohtaja, näyttelijä Maarit Peltomaa vaatii Senioriliiton tänään julkaisemassa kannanotossa, että Suomessa alettaisiin selvittää mahdollisuuksia vanhuksia koskevien rajoitusten hallittuun purkamiseen.

Peltomaa painottaa, ettei ihminen voi elää erillään muista, vaan tarvitsee muita ihmisiä paitsi henkisen ja sosiaalisen myös fyysisen elämän laadun ylläpitämiseen.

"Eristämisen jatkuessa me vaaranamme ikääntyneen väestön kaikkia elämän osa-alueita", hän arvioi kannanotossaan.

Peltomaa muistuttaa, ettei ikäihmisten eristäminen muusta väestöstä koske pelkästään heitä itseään. Heidän liikkumistaan rajoittavat toimeet koskevat myös muun muassa heidän ystäviään, sukulaisiaan ja jälkikasvuaan.

"Ikäihmisisten fyysinen eristäminen muista koskee siis tavallaan kaikkia sukupolvia", Peltomaa summaa.

Peltomaa ilmaisee kannanotossaan myös huolensa palvelutalojen tarjoaman palvelun laadusta.

"Erityisen huolissani olen myös joidenkin palvelutalojen hoivan ja hoidon laadusta näinä aikoina, kun omaiset eivät pääse tuomaan läheisilleen sosiaalista turvaa ja läheisyyden tunnetta", hän kertoo.

Peltomaa lisää uskovansa siihen, että hoitajat tekevät näissä olosuhteissa parhaansa. Huolensa hän esittäisikin ensi sijassa esimiehille, palvelutalojen johtaville yksiköille ja hoivaketjujen vastuussa oleville toimitusjohtajille sekä näistä asioista vastuussa oleville viranomaisille.

Eilen myös apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ilmaisi oman huolensa vanhustenhuollon ohjeistusten ja valvonnan puutteista.

Hän kertoi selvittäneensä omasta aloitteestaan, miten kunnat voisivat ennaltaehkäisevästi varmistaa sen, ettei yksittäinen muistisairas vanhus joudu kaltoin kohdelluksi. Selvityksen mukaan muun muassa kunnat ovat valvoneet asioita puutteellisesti.

Sakslin kertoi myös aikovansa selvittää, miten kunnat ovat muuttaneet toimintaansa poikkeustilan aikana ja miten esimerkiksi muistisairaan vanhuksen palvelujen toimivuus taataan, jos hoitokodissa havaitaan koronatartunta.

Helsingin Sanomissa julkaistiin eilen viiden geriatrian professorin mielipidekirjoitus, jossa he kuvailevat tartuntojen estämisen vaikeutta hoitokodeissa. Kirjoituksessa arvioidaan muun muassa, että parhaistakin varotoimista huolimatta uudet hoivakotiepidemiat ovat todennäköisiä.

"Syyllisten etsimisen sijaan kannattaa keskittyä toiminnan kehittämiseen, niin suojaustoimissa kuin saattohoidossakin", professorit linjaavat.

Esperi Caren henkilöstö- ja viestintäjohtaja Maria Pajamo kommentoi tänään julkaistussa blogipostauksessaan myös professorien eilistä ulostuloa.

Pajamo arvioi omassa kirjoituksessaan, etteivät tartunnat ja kuolemat kerro siitä, etteivätkö kaikki pyrkisi omalta osaltaan tekemään parhaansa. Hänen mukaansa ne eivät myöskään kerro siitä, etteikö ohjeistuksia olisi tai etteikö niitä noudatettaisi.

"Hoitajat tekevät parhaansa. Tukipalveluissa ja johdossa tuetaan hoivahenkilöstöä varmistamalla onnistumisen edellytyksiä ja kehittämällä toimintaa kaikilta sen vaatimilta osilta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa", Pajamo kirjoittaa.

"Johto vastaa aina lopputuloksesta, ei hoivahenkilöstö", hän jatkaa.

Lue lisää

Kunnat kohentavat vanhenevien kansalaisten asumisoloja – YM:ltä yhteensä lähes miljoona euroa 16 kunnalle

Espanja julistaa 15 päivän poikkeustilan maan pääkaupunkiin Madridiin ja sen ympärille – paikallishallinto on vastustanut uusia koronarajoituksia

EU-komission puheenjohtaja von der Leyen koronakaranteeniin

Ministerit Lintilä ja Skinnari tapaavat ahdingossa olevan matkailualan väkeä Levillä