Pääkaupunkiseudun vetovoima ei hiivu: Viime vuonna kokonaisnettomuutto oli suurin ainakin 50 vuoteen - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Pääkaupunkiseudun vetovoima ei hiivu: Viime vuonna kokonaisnettomuutto oli suurin ainakin 50 vuoteen

Maakuntien näkökulmasta positiivista on se, että niistä kaikki saivat viime vuonna muuttovoittoa kansainvälisestä muuttoliikkeestä.
Jarno Mela
Pääkaupunkiseudun kuntien yhteenlaskettu kokonaisnettomuutto oli viime vuonna 13 867 henkilöä.

Pääkaupunkiseudun vetovoima ei näytä ainakaan tuoreimpien muuttotietojen perusteella hiipuvan.

Tilastokeskus nimittäin kertoo, että pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutto oli viime vuonna suurin ainakin 50 vuoteen. On toki syytä huomata, että kyse on viime vuoden tiedoista, eikä siitä voi päätellä koronaviruksen mahdollisia vaikutuksia muuttoliikkeeseen.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteenlaskettu kokonaisnettomuutto oli viime vuonna 13 867 henkilöä. Kokonaisnettomuutto sisältää muuttovoiton muualta Suomesta ja ulkomailta. Pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutosta vieraskielisten osuus oli 71 prosenttia.

Uudenmaan maakunta sai muualta Suomesta muuttovoittoa 8 114 henkilöä. Tilastokeskus huomauttaa, että vieraskielinen väestö keskittyy Suomessa Uudellemaalle, sillä Uudenmaan muualta Suomesta saamasta muuttovoitosta lähes puolet oli vieraskielistä väestöä.

Kunnista eniten muuttovoittoa kertyi Vantaalle ja Espooseen. Vantaan muuttovoitosta kaksi kolmasosaa ja Espoon muuttovoitosta puolet oli vieraskielistä väestöä.

Maakunnista Kymenlaakso, Etelä-Savo, Satakunta ja Pohjanmaa menettivät sen sijaan yli tuhat henkilöä muuttotappiona muualle Suomeen. Suhteellisesti tarkastellen muuttotappio oli suurin Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnissa.

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Kouvolan ja Mikkelin muuttotappiot olivat määrällisesti suurimmat. Molemmat kunnat menettivät väestöstä muuttotappion seurauksena yli 600 henkeä.

Kun muuttoliikettä tarkastellaan Suomen ja muiden maiden välillä, huomataan, että Suomen muuttovoitto ulkomailta kasvoi vuonna 2019 noin kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna.

Muuttovoitto nousi 15 495 henkeen edeltävän vuoden 11 965 hengestä. Syynä muuttovoiton nousuun olivat Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuton kasvu ja maastamuuton väheneminen. Suomeen muutti viime vuonna ulkomailta 32 758 henkeä, ja Suomesta muutti ulkomaille 17 263 henkeä.

Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin EU:n ulkopuolelta tulleista muuttajista. Maahanmuutto muista kuin EU-maista kasvoi reilulla 2 000:lla edellisvuodesta, kun taas muutto EU-maista pysyi lähes samalla tasolla.

Maakuntien näkökulmasta positiivista on se, että niistä kaikki saivat muuttovoittoa kansainvälisestä muuttoliikkeestä. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin viime vuonna tappiollinen 11 maakunnassa. Manner-Suomessa maakunnan nettomaahanmuutto oli suhteellisesti suurin Pohjanmaalla ja pienin Kanta-Hämeessä.

Lue lisää:

Muutto maakunnista kaupunkeihin voi pysähtyä toistaiseksi – maaseudulle aikalisä kääntää muuttoliikettä

Lukijalta: Suurissa keskuksissa asuntojen hinnat nousevat pilviin – Euroopan isoissa kaupungeissa on jo havaittavissa muuttovirta maaseudulle

Väestökehitys voi pakata kansanedustajatkin etelään – "Väestöä menettävät alueet jäävät vähemmälle huomiolle"

Lue lisää

Betoni on tulevaisuutta muuttoliikeen suunnasta riippumatta

Muuttoliikkeen suunta kääntyi

Tilastokeskus: Teollisuuden näkymät synkkenivät toukokuussa – uudet tilaukset romahtivat runsaan neljänneksen

Tilastokeskus: Yrityksiä haettiin alkuvuonna konkurssiin reippaasti enemmän kuin vuosi sitten