Joka kymmenes suomalaisnuori on koukussa someen, selviää koululaistutkimuksesta - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Joka kymmenes suomalaisnuori on koukussa someen, selviää koululaistutkimuksesta

Suomalaiset yläkoululaiset kertovat kuormittuvansa koulutyöstä hieman yleisemmin kuin kyselyyn osallistuneiden maiden nuoret keskimäärin.
Lehtikuva / Jussi Nukari
Some-addiktio on yläkouluikäisillä suomalaisilla yleisempää kuin vertailuun osallistuneissa maissa keskimäärin.

Noin joka kymmenes nuori täyttää some-addiktion kriteerit, selviää laajasta WHO-Koululaistutkimuksesta. Addiktio on yläkouluikäisillä suomalaisnuorilla yleisempää kuin kansainväliseen vertailuun osallistuneissa maissa keskimäärin.

Some-addiktio suomalaisnuorilla on yhtä yleistä tytöillä ja pojilla. Intensiivinen yhteydenpito internetin välityksellä sen sijaan on yleisempää tytöillä kuin pojilla.

WHO-Koululaistutkimus on osa Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälistä tutkimusta. Kyselyssä selvitetään 11-, 13- ja 15-vuotiaiden terveyden kokemuksia, terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita ja mielen hyvinvointia. Lähes 230 000 nuorta yli 40 maasta osallistui kyselyyn. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopisto.

Lapset ja nuoret ovat entistä alakuloisempi ja ärtyneempiä

Kansainvälisten tulosten perusteella lasten ja nuorten alakuloisuus, ärtyneisyys ja univaikeudet ovat lisääntyneet. Lisäksi yhä useampi raportoi useista viikoittaisista oireista sekä kuormittuvansa koulutyöstä.

Suomalaiset yläkoululaiset kertovat kuormittuvansa koulutyöstä hieman yleisemmin kuin kyselyyn osallistuneiden maiden nuoret keskimäärin.

Suomessa tytöillä eri syistä johtuva psykosomaattinen oireilu on poikia yleisempää kaikissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä kolmasosa ilmoittaa olevansa alakuloinen useammin kuin kerran viikossa, kun 15-vuotiaista pojista vastaava osuus on 15 prosenttia. Lisäksi tytöillä monen oireen viikoittainen kokeminen on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä, pojilla vain 11-vuotiailla.

Myönteistä on kuitenkin se, että nuoret kokevat pääsääntöisesti olevan helppoa jakaa vaikeita asioita vanhempiensa kanssa. 11-vuotiaista nuorista lähes kaikki pitivät omista asioista puhumista helppona sekä äidin että isän kanssa. Pojat pitivät äidille ja isälle puhumista yleisemmin helppona kaikissa ikäryhmissä ja sijoittuivat kansainvälisessä vertailussa keskiarvon yläpuolelle.

Tutkimuksen mukaan 11- ja 13-vuotiaat suomalaisnuoret liikkuvat päivittäin yleisemmin kuin nuoret useimmissa muissa maissa. Silti merkittävä osa suomalaisista nuorista ei saavuta päivittäisiä liikuntasuosituksia.

Kun 11-vuotiaista pojista joka toinen ja tytöistä kaksi viidestä liikkui suositusten mukaisesti, samaan ylsi 15-vuotiaista pojista enää joka viides ja tytöistä joka kymmenes. Pojat liikkuvat päivittäin tyttöjä enemmän jokaisessa ikäryhmässä.

Suurin osa nuorista ei syö kasviksia ravitsemussuosituksen mukaisesti. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset lapset ja nuoret ovat viimeisiä hedelmien syömisessä, ja myös vihanneksia syödään niukasti. Tytöt syövät hedelmiä ja vihanneksia yleisemmin kuin pojat.

Sen sijaan suomalaisnuorten makeisten ja limsojen kulutus on kansainvälisesti vertaillen erittäin vähäistä, kuten aiempinakin tutkimusvuosina. Terveelliset ruokatottumukset olivat yleisempiä paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla.

Noin joka neljäs poika ja kuudes tyttö on ylipainoinen, ja Suomen tulokset ovat lähellä kansainvälisiä keskiarvoja. Ylipainoisten poikien osuus on tyttöjä suurempi, mutta tytöt pitävät itseään lihavana poikia yleisemmin. Lihavana itseään pitävien osuus on lisääntynyt 11-vuotiaiden keskuudessa.

Lue lisää

Sanomalehti on paras

Kaikki sallittua, kun tavoite on liikunnan ilo

Säännöllisestä liikunnasta apua muistisairaan toimintakyvyn ylläpitämiseen

Tutkimus: Kavereiden puute tärkeä syy nuorten miesten vähäiseen liikuntaan