Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Kotimaa

Haluatko auttaa tutkijoita? Kesällä se onnistuu kahlaamalla rannoilla vaikka lasten kanssa

Vaikka rakkohauruvyöhykkeessä viihtyvä lajisto tunnetaan hyvin, rakkohaurujen määristä eri ajankohtina ja eri puolilla rannikkoa tiedetään vasta melko vähän.
Stina Haaso
Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksen tutkijat haluavat selvittää tänä kesänä rakkohaurujen määriä ja kutsuvat kansalaisia osallistumaan meritutkimukseen.

Rakkolevä, nykyiseltä nimeltään rakkohauru, on yksi Itämeren tärkeimpiä avainlajeja. Näin ollen sillä on suuri merkitys meren monimuotoisuudelle.

Rakkohaurun lomassa elää paljon erilaisia eläimiä, kuten leväsiiroja, katkoja, katkarapuja, simpukoita ja kotiloita. Nämä monenlaiset selkärangattomat eläimet käyttävät rakkohaurua pääosin suojana, mutta jotkut myös ravintona. Samalla ne itse ovat ravintoa monille kaloille. Näin ne muodostavat tärkeän linkin Itämeren ravintoketjussa.

Vaikka rakkohauruvyöhykkeessä viihtyvä lajisto tunnetaan hyvin, rakkohaurujen määristä eri ajankohtina ja eri puolilla rannikkoa tiedetään vasta melko vähän.

Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksen tutkijat haluavat tänä kesänä selvittää rakkohaurujen määriä ja kutsuvat kansalaisia osallistumaan meritutkimukseen.

"Toivomme, että merellä liikkuvat ihmiset auttavat meitä selvittämään kuinka paljon rakkohauruvyöhykkeessä on elämää eri puolilla rannikkoa. Tutki rakkohauruja mökki- tai lähirannassasi, tai vaikkapa veneretkellä. Tutkimuksen menetelmä on helppo toteuttaa, ja on mukavaa kesäpuuhastelua vaikka lasten kanssa", Åbo Akademin tutkija Henna Rinne vinkkaa tiedotteessa.

Tutkimukseen voi osallistua niin, että hakee merestä yhden rakkoleväpuskan esimerkiksi pesuvatiin, ja ravistelee sitä vadin päällä. Sen jälkeen levästä putoavat eläimet lasketaan ja eri lajien määrät, tutkimuspaikka sekä tutkitun levän koko raportoidaan tutkijoille sähköpostilla rakkoleva@abo.fi, tai WhatsApp-viestillä numeroon +358 44 973 9156.

"Palauta sitten rakkolevä ja eläimet takaisin mereen, jotta ekosysteemiä häiritään mahdollisimman vähän. Älä tee tutkimusta rannoilla, joilla rakkolevää on hyvin vähän, mutta voit mielellään tehdä tutkimuksen eri paikoissa kesän aikana", Rinne neuvoo.

Rakkohauru, Fucus vesiculosus, on väriltään ruskea tai oliivinvihreä ja sen tuntee ilman täyttämistä rakkuloista, jotka pitävät sitä pystyssä. Rakkohauru muodostaa hienoja riuttamaisia kasvustoja kallio- ja kivikkorannoilla noin 0,5–3 metrin syvyydessä.

Lue lisää:

Tästäkö ratkaisu Itämeren sinileväongelmaan? Suomalaisyritys aikoo jalostaa levää teollisuuden raaka-aineeksi

Kotimainen rakkolevä tekee tuloaan lautasille Valion avustuksella: "Yksi tehokkaimmista tavoista poistaa ravinteita kierrosta"

Lue lisää

Kotimainen rakkolevä tekee tuloaan lautasille Valion avustuksella: "Yksi tehokkaimmista tavoista poistaa ravinteita kierrosta"

Tästäkö ratkaisu Itämeren sinileväongelmaan? Suomalaisyritys aikoo jalostaa levää teollisuuden raaka-aineeksi

Suomalaisyritys aikoo tehdä Itämerta piinaavasta sinilevästä ja ravinteita sitovasta rakkohaurusta ison bisneksen – levistä saadaan muun muassa lääkkeitä ja elintarvikkeita

Faktat Mari Kujanpää (o.s. Tammi)