Ensimmäinen ampiaisenpisto ei ole koskaan vaarallinen, vaan allergisuus selviää vasta toisen piston jälkeen - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Ensimmäinen ampiaisenpisto ei ole koskaan vaarallinen, vaan allergisuus selviää vasta toisen piston jälkeen

Allergiset reaktiot ovat voimakkaimmillaan alkukesästä.
Mikko Stig
Noin kaksi prosenttia suomalaisista on allergisia ampiaisten ja mehiläisten pistoille.

Keskikesä on kulta-aikaa ampiaisille ja muille pistäville hyönteisille, mutta jatkuvaa pelkäämistä ihmisille, jotka ovat pistoksille allergisia ja haluavat viettää aikaa ulkona.

Kaikki saavat ampiaisenpistosta jonkinasteisen myrkkyreaktion, mutta vain noin kaksi prosenttia suomalaisista on allergisia ampiaisten ja mehiläisten pistoille.

Huomattavasti harvemmalla pistos aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita. Tähän liittyy kuitenkin pulma.

"Ensimmäisestä pistosta ei voi tulla vakavaa reaktiota, vaan sitä varten ihmisellä on jo oltava vasta-aineita veressään, huomauttaa Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa.

Tästä seuraa, että ennen ensimmäistä pistoa voi olla melko huoletta, mutta sen oireista ei voi päätellä mitään. Useimmat eivät siis ennen toista pistoa tiedä, ovatko allergisia vai eivät.

Niiden, jotka tietävät olevansa voimakkaan allergisia pistoille, olisi Vuorenmaan mukaan pidettävä ehdottomasti mukanaan adrenaliini-injektoria, joka auttaa pysäyttämään hengenvaarallisen anafylaktisen reaktion.

Hyttyset, mäkäräiset ja paarmat kiusaavat huomattavasti useampia kuin ampiaiset. Niillekin osa ihmisistä on allergisia, mutta niiden ei tiedetä aiheuttaneen hengenvaarallisia reaktioita.

"En ole 20 vuoden aikana alalla törmännyt sellaiseen, että niistä olisi saanut vakavan allergisen reaktion", Vuorenmaa sanoo.

Allergisen reaktion tunnistaa niidenkin tapauksessa selvästi. Siinä missä hyttysen puremasta nouseva yksittäinen paukama häviää yleensä nopeasti, allergisella voi turvota vaikka koko käsivarsi pitkäksi aikaa.

Näistäkään ei tarvitse Vuorenmaan mukaan olla huolissaan, vaan yleensä antihistamiini ja kortisonivoide riittävät avuksi.

Allergiset reaktiot ovat voimakkaimmillaan alkukesästä, sillä ihmiset siedättyvät puremiin jonkin verran. Suomessa on kuitenkin niin paljon hyttyslajeja, että kotiseudulla saatu siedätys ei välttämättä auta toisella puolella maata pörrääviä kiusanhenkiä vastaan.

Jos pistiäiset ja muut pörriäiset ärsyttävät kesäisin, luvassa ei ole hyviä uutisia. Ilmaston lämpenemisen myötä ne levittäytyvät aina vain pohjoisemmaksi, ja Suomi on jo saanut uusia tulokkaita.

"Saksanampiaisia oli aiemmin pelkästään Ahvenanmaalla, mutta 2000-luvulla ne ovat alkaneet levittäytyä muuallekin. Herhiläinen on alkanut yleistyä 90-luvulta alkaen", sanoo erikoistutkija Juha Pöyry Suomen ympäristökeskuksesta.

Siinä missä hyttyset ovat suurin riesa Pohjois-Suomessa, ampiaisia on enemmän etelässä. Niiden leviäminen pohjoisemmaksi on Pöyryn mukaan todennäköistä.

"Sitä mukaa kuin ilmasto lämpenee, pienellä viiveellä hyönteiset seuraavat perässä."

Lue lisää

Aarre: Harva hyönteinen ääntelee, mutta heinäsirkka on poikkeus – yleensä äänessä ovat koiraat

Aarre: Pölyttäjähyönteisten väheneminen on vakava ihmiskuntaa uhkaava vaara – vaarassa ovat niin kasvintuotanto kuin ruokaturvakin

Helsingin Viikissä elää hävinneeksi luokiteltu etelänkoloampiainen – edellisestä havainnosta Manner-Suomessa kulunut yli 100 vuotta

Purevat hyönteiset vaivaavat monia lehmiä – tutkijat löysivät ongelmaan ratkaisun Afrikan savanneilta