Miksi lentokerhon Cessnan keulassa lukee p*****e? Palolennoilla ei tingitä turvallisuudessa maassakaan – Ilmassa 112-sovellus antaa nopsaan tarkan tiedon palopaikasta - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Miksi lentokerhon Cessnan keulassa lukee p*****e? Palolennoilla ei tingitä turvallisuudessa maassakaan – Ilmassa 112-sovellus antaa nopsaan tarkan tiedon palopaikasta

Pelastusalan kaikelle kansalle suosittelema 112-paikkatietosovellus nopeuttaa myös metsäpalon sammutustöitä.
Johannes Tervo
Lentokerhojen palolentoja pyörittää satoja aktiiveja ympäri maata. Puheenjohtaja Petri Lepistö ja koulutuspäällikkö Rauno Sydänoja lentävät Seinäjoella parinkymmenen hengen voimin.

Palovalvontalennoilla on käytetty vuoden verran uutta tapaa paikallistaa havaittuja metsä- tai muita paloja.

Hätätilanteesta välittää pelastajille paikkatietoa 112-sovellus. Se antaa liki valonnopeudella sammutustöiden johtajille tarkan sijainnin keskeltä korpimetsiä.

"Tämä on ollut mahtava juttu, joka helpottaa palolentojen tekemistä", sanoo Etelä-Pohjanmaan lentokerhon palolentoja 1970-luvulta asti tehnyt koulutuspäällikkö Rauno Sydänoja. Hän toimii reitti 6:n palolentotukikohdan päällikkönä.

112-sovelluksen lisäksi lennoilla on viranomaisten käyttämä Virve-puhelin ja Pohjois-Suomen avin testikäytössä oleva älypuhelin, jolla paloista taltioidaan kuvamateriaalia. Sitä jaetaan alueen pelastuslaitoksille.

Nuorison keskuudesta kaiken kansan käyttöön laajentunut WhatsApp-viestisovellus on valjastettu käyttöön paikallisten pelastusammattilaisten työkaluksi. Palo paikannetaan lisäksi Google Maps -sovelluksella, ja paikkatieto jaetaan pelastuslaitoksen WhatsApp-ryhmään kuvien ja videoiden lisäksi.

"Sillä voidaan välittää nopeasti kuvaa ja puhetta sammutuspäällikölle. Näin hän saa ilmasta tilannekuvan pystyäkseen ohjaamaan paloautot ja miehistön letkuineen oikeisiin suuntiin jo ennen palopaikalle saapumista."

Palolentojen säävuodet eivät ole toisilleen veljeksiä. Tänä vuonna sesonki iski pitkälti talkooperiaatteella lentoja tekevien aktiivien harteille kesäkuun helteillä.

Silloin koko Suomen palolennot olivat täysin tapissa, ja ilmaan pyrähdettiin kahdesti päivässä.

Rauno Sydänoja ja kerhon puheenjohtaja Petri Lepistö tietävät, että lentosuunnitelma saattaa venähtää tyypillisestä vajaasta kolmesta tunnista seuraavan vuorokauden puolelle.

Jokin aika sitten kävi juuri näin. Normaalilla palolentoreitillä miehistö hälytettiin Kauhajoen Nummijärvelle, jossa oli syttynyt kaksi metsäpaloa lähellä toisiaan. Palo tuhosi lopulta yli 40 hehtaaria metsää.

Pelastuslaitos halusi lentosammutuspäällikkönsä koneeseen, jotta hän voi antaa ilmasta ohjeita maastossa työskenteleville henkilöille ja helikoptereille. Kone nouti päällikön Seinäjoen kentältä. Samalla vaihdettiin miehistö, koska nämä olivat jo lentäneet päivän reitin kahdesti.

"Palopäällikkö ajoi Rengonharjulle, josta nousimme pian ilmaan. Olin kotona sängyssä seuraavana aamuna kuuden jälkeen", Sydänoja kertoo

Johtolento tehtiin riittävän korkealla, jotta ilmatila alempana oli vapaa kahdelle sammutushelikoptereille.

Niistä suurempi oli NH90-tyyppinen puolustuslaitoksen kopteri, jossa oli kahden tuhannen litran sammutuspussi. Rajavartiolaitoksen kopteri käytti tuhannen litran pussia. Kummatkin täytettiin läheisestä Nummijärvestä ja hiekkamontusta.

"Kopterien mukanaolo teki siitä harvinaisen tapauksen. Kahdesti laskeuduimme Kauhajoen kentälle pitämään pientä taukoa."

Johtolento oli tarpeen, sillä kahden pesäkkeen palossa oli ainekset isoon vahinkoon. Tuuli kävi kohti rannikkoa, ja seuraava tielinja oli kilometrien päässä. Maasto oli teiden puuttuessa vaikeakulkuista.

Noin sadan miehen voimin ja kopterien vesilasteilla palo saatiin haltuun varhain aamulla.

"Palopaikalta poistuimme vasta luvan saatuamme, mikä on normaali käytäntö."

Johannes Tervo
Metsäpalojen syntymistä seurataan Suomessa yhteensä 26 lentoreitillä. Rauno Sydänojalla on takanaan 2 800 lentotuntia. Työjuhta Cessna on kyntänyt ilmassa yli 5 000 tuntia.

Palolennot tehdään talkoilla, mutta valtio maksaa lentokoneen käyttökulut. Lennoilla on tärkeä merkitys kerhoille ympäri Suomen.

"Palolennot tehdään 300–400 metrissä, jolloin savu erottuu maastosta tähystäjälle. Silmä harjaantua erottamaan tie- ja turvetuotantoalueilta tulevat pölyt oikeasta savusta", sanoo kerhon puheenjohtaja Petri Lepistö.

Hänen mukaansa dronet tuskin lähivuosina korvaavat lentokerhojen tekemää työtä.

"Lennot jatkunevat näin, koska mahdolliset vahingot ovat suuria, mutta tähän käytetyt kustannukset pieniä."

Maastopalojen tähystyslentoja hallinnoivasta Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta (avi) kerrottiin äskettäin Kaleva-lehdelle, ettei lentoja ei keskeytetä, tuli lentotunteja miten paljon hyvänsä.

Palolentoihin täksi vuodeksi budjetoitu 500 000 euroa käytettiin loppuun jo toukokuun aikana. Sisäministeriö myönsi lentoihin uutta määrärahaa yhteensä 500 000 euron edestä, ja nyt sekin saadaan ylittää.

Palolentoja on lennetty tänä kesänä jo yhteensä 2 532 tuntia, kun viime kesänä kertyi lentotunteja vain 529.

Maastopaloja tilastoitiin kesäkuussa yli 2 400, joista metsäpaloja oli vajaa 1 300.

Metsäpalojen syntymistä seurataan koko maassa 26 lentoreitillä, joilla tähystyslentoja tekevät Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) kanssa sopimuksen solmineet lentokerhot ja yritykset.

Tähystykset lennetään ohjeen mukaisesti touko–elokuun välisenä aikana.

Tähystyslentokoneet ovat käytettävissä myös maastopalojen sammutuksen johtamisen tukemiseen, onnettomuuksien tai niiden uhkien tiedustelulentoihin sekä poliisin apuna etsintätehtäviin.

Pohjois-Suomen avi hallinnoi ja ohjaa metsäpalojen lentotähystystä.

Kaleva: Palolentojen määrärahoille ylityslupa

Johannes Tervo
Savua metsäpalosta vai traktorin aiheuttamaa pölyä? Tätä olisi vaikea todeta reittikoneesta muutaman kilometrin korkeudesta.

Palolennot

  • Metsäpalojen syntymistä seurataan koko maassa 26 lentoreitillä, joilla tähystyslentoja tekevät Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) kanssa sopimuksen solmineet lentokerhot ja yritykset.
  • Tähystykset lennetään ohjeen mukaisesti touko-elokuun välisenä aikana.
  • Tähystyslentokoneet ovat käytettävissä myös maastopalojen sammutuksen johtamisen tukemiseen, onnettomuuksien tai niiden uhkien tiedustelulentoihin sekä poliisin apuna etsintätehtäviin.
  • Pohjois-Suomen avi hallinnoi ja ohjaa metsäpalojen lentotähystystä.
  • Oikaisu: Sisäministeriö myönsi uutta lisärahaa palolentoihin 500 000 euroa. Aiemmin luku oli 800 000 euroa, joka perustui vuoden 2018 tietoon. Korjattu 16.7. kello 11.35.

Lue lisää

Aasi ilmoitti huudoillaan kaverinsa hädästä, kun hevonen vajosi mutaojaan Vihdissä

Tuntsan valtavalla paloalueella Sallassa hakataan nyt 60 vuoden jälkeen ensiharvennuksia – korkeimmat kohdat ovat metsittyneet huonosti

Ranskassa kymmeniä evakuoitiin metsäpalon tieltä – sata pelastajaa sammutustöissä

Ulkomaiset mediat: Brasilian metsäpalot voivat yltyä pahemmiksi kuin viime vuonna – katso kuvat ja video roihuista