Kotimaa

Dieselin hinnasta liki puolet veroa – tankkaaminen kallistuu taas

Polttoaineiden verotus kiristyy elokuun alussa. Vaikutus bensiinin litrahintaan on 6,6 ja dieselin litrahintaan 6,9 senttiä.
Jaana Kankaanpää
Polttoaineveron korotus tuo 30 000 kilometriä vuodessa seitsemän litran keskikulutuksella ajavalle yksityisautoilijalle 140 euron lisäkustannuksen.

Valtion tämän vuoden talousarvioon sisältyvät korotukset kiristävät polttoaineveroa kaikkiaan 250 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi yksityisautoilijalle, joka ajaa 30 000 kilometriä vuodessa seitsemän litran keskikulutuksella sataa kilometriä kohden, korotus tuo lähes 140 euron vuosittaisen lisän polttoainekuluihin.

Tätä ennen polttoaineen verotusta on kiristetty vuosina 2012, 2014, 2015 ja 2017. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että 250 miljoonan euron kiristys fossiilisten polttoaineiden verotukseen riittää koko vaalikauden ajaksi.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry (SKAL) lausui jo vuosi sitten, että mikäli veronkorotus toteutuu, kuljetusyritysten kustannukset nousevat lähes 80 miljoonalla eurolla vuodessa. Se nostaisi kuorma- ja pakettiautojen kustannuksia noin 1,2 prosentilla ja ajoneuvoyhdistelmien kustannuksia 1,4 prosentilla.

SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo lukemien pätevän edelleen ja pitää korotusten vaikutuksia erittäin haitallisina Suomen vientikyvylle.

”Suomi on kuljetuksista riippuvainen maa, ja meidän pitää saada vienti käyntiin. Koronaelvytykseen ei istu dieselin hinnankorotus”, Lehtonen jyrähtää. Hänen mukaansa polttoaineiden veroja olisi pikemminkin kevennettävä.

Baltiassa polttoaine on halvempaa. Sikäläiset kuljetusyritykset ovat Lehtosen mukaan etulyöntiasemassa kuljetuksista kilpailtaessa, kun Suomessa kohta lähes puolet dieselin litrahinnasta on veroa.

Tavaroiden kuljetus ei ole ainoa kärsijä polttoaineiden veroja korotettaessa.

Taksiliitto huomautti kannanotossaan korotusesitykseen, että taksiliikenteen kilpailijana toimiva linja-autoliikenne ei maksa ajoneuvojen hankinnasta minkäänlaista autoveroa eikä myöskään vuotuisina veroina perittäviä ajoneuvonveron perusveroa eikä käyttövoimaveroa.

”Kun samanaikaisesti polttoaineveroa ollaan korottamassa, niin taksiliikenne joutuu myös sen suhteen kiristyvän verotuksen piiriin”, liitto katsoi.

Yksityisautoilijoita edustavan Autoliiton kanta on linjassa Taksiliiton ja SKAL:n kannanottojen kanssa.

”Polttoaineveron korottaminen iskee erityisesti tavallisiin työssäkäyviin ihmisiin. Yhdessä muun muassa tuloverojen kiristyksen kanssa työssäkäynnistä tehdään entistä kalliimpaa”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen totesi.

Polttoaineen tasaverotuksen vuoksi pienituloisten on katsottu kärsivän eniten kiristyksestä. Heidät hallitus on luvannut ottaa huomioon tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla.

Perusväylänpitoon tullutta 300 miljoonan euron tasokorotusta Autoliittokin piti erittäin tervetulleena korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvitaan maanteiden, raiteiden ja vesiväylien kunnostamiseen nykytarpeita vastaavaan kuntoon. Korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa.

Autoverotusta alennettiin neljänä edellisvuonna autokannan uusiutumisen ja päästöjen vähenemisen nopeuttamiseksi. Nyt autoveron alentaminen on keskeytetty, ja sen kertymä lienee noin 890 miljoonaa.

Lue lisää

Valtiovarainministeriö tyrmää alueellisen polttoaineveron – "Lisäisi liikennettä ja byrokratiaa"

Liikenneministeri Timo Harakka väläyttää alueellista bensaveroa – nykyvero epäoikeudenmukainen, mutta kilometriveroon ei voida siirtyä vielä lähivuosina

Biokaasua tankkiin, pääministeri Marin

Yritystuet maksavat itsensä takaisin