Kotimaa

Jos metsään haluat mennä nyt, voit löytää kalalle haisevan klöntin – se ei ole "sitä itseään"

Ruokavirasto kehottaa olemaan koskematta ruskeisiin paloihin. Metsäraivotauti on saatu pidettyä poissa tällä keinolla Suomessa jo vuosikymmeniä.
Evira/Tiina Nokireki
Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä.

Ruokavirasto aloittaa raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle 2. syyskuuta 2020. Lentolevitykset jatkuvat aloituspäivästä noin kuukauden ajan.

Levitysten tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen. Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti raivotaudista vapaa maa.

Raivotautisyöttirokotteita on käytetty menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan eri puolilla maailmaa metsäraivotaudin torjuntaan.

Syöttirokotteiden levittäminen luontoon on osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti suuriltakin alueilta.

Rokotteet levitetään kaakkoisrajalle noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle.

Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Lentoja tehdään päivittäin klo 7–21 välillä noin viiden viikon aikana. Levitykset aloitetaan alueen pohjoisosista.

Syötit pudotetaan lentokoneesta 60–70 metrin välein, lentolinjojen väli on kilometri. Niitä ei pudoteta pihoille, asutuskeskuksiin eikä vesistöihin.

Jos syöttejä kuitenkin löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta tulisi ilmoittaa Ruokavirastoon.

Näin tunnistat syöttirokotteet:

Syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 senttimetrin kokoisia ja noin 30 gramman painoisia, voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja.

Maastossa löydettyihin syöttirokotteisiin ei saisi koskea, koska pienpedot jättävät syötit syömättä niihin tarttuva ihmisen hajun vuoksi ja rokottaminen epäonnistuu.

Asutuksen lähelle pudonneet rokotteet olisi kuitenkin hyvä suojakäsineitä käyttäen siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan, jotta lapset tai koirat eivät koskisi niihin.

Jos rokotetta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä 15 minuutin ajan.

Jos rokotetta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, on haavoja pestävä runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja puhdistaa vielä 70 prosentin alkoholilla.

Tämän jälkeen on otettava yhteyttä terveyskeskukseen.

Myös koirille rokotekapselien syöminen saattaa aiheuttaa ohimenevää oksentelua ja huonovointisuutta. Mahdollisista haitoista tulee tehdä haittavaikutusilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan.

Rokotusalueelta voi kerätä marjoja ja sieniä.

Raivotaudin esiintymistä seurataan jatkuvasti tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä. Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää lähettää Ruokavirastoon seurantatutkimuksiin.

Eläinnäytteistä Ruokavirasto seuraa rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä. Erityisesti näytteeksi toivotaan kuolleena löydettyjä tai sairaana lopetettuja eläimiä raivotaudin seurantaa varten.

Lue lisää

Ruokavirasto tarvitsee raivotautiseurantaa varten kuolleita supikoiria ja kettuja Itä- ja Kaakkois-Suomesta

Lue lisää

Elintarvikkeissa huomattujen vakavien virheiden määrä on kymmenkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana – mistä on kyse?

Elintarvikkeiden takaisinvedot kuluttajan turvana

Koirarekisterin ylläpitäjäksi kaavailtu Ruokavirasto suhtautuu hankkeeseen vastakarvaisesti – valtaosa lausunnonantajista puoltaa rekisteriä

Luottamus taas kovalla koetuksella