Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava

Ylipaino ja lihavuus olivat kouluikäisillä yleisempiä kuin alle kouluikäisillä.
Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä oli selviä eroja sairaanhoitopiirien ja kuntien välillä. Lehtikuva / Emmi Korhonen

Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on vähintään ylipainoinen, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tilastosta.

Vähintään ylipainoisiksi määritellään lapset ja nuoret, joilla aikuisen painoindeksiä vastaava luku on 25 tai enemmän. Vuonna 2019 vähintään ylipainoisia oli 27 prosenttia 2–16-vuotiaista pojista ja 17 prosenttia tytöistä.

THL:n tiedotteen mukaan ylipaino ja lihavuus olivat kouluikäisillä yleisempiä kuin alle kouluikäisillä. Vähintään ylipainoisia oli alle kouluikäisistä pojista 24 prosenttia, alakouluikäisistä pojista 28 prosenttia ja yläkouluikäisistä 29 prosenttia. Alle kouluikäisistä tytöistä vähintään ylipainoisia oli 15 prosenttia, alakouluikäisistä 18 prosenttia ja yläkouluikäisistä 20 prosenttia.

THL:n mukaan lasten ylipainon taustalla on sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tekijöitä.

"Ylipainoon on vaikuttanut ennen kaikkea se, että elinympäristömme on muuttunut lihomista edistäväksi. Tarjolla on runsaasti ruokia ja juomia, joissa on liikaa energiaa ja aktiivinen liikkuminen on vähentynyt", toteaa THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki tiedotteessa.

Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että lapsuudessa ja nuoruudessa alkanut ylipaino jatkuu huomattavan usein aikuisikään.

"Lihavuus on myös yhteydessä lasten ja nuorten psykososiaaliseen ja fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Jo lapsuudessa lihavuuteen saattaa liittyä aineenvaihdunnallisia muutoksia ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta niitä voidaan vähentää elintapamuutoksilla", Mäki toteaa.

Mäki sanoo, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen edistämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä sekä terveyttä edistäviä päätöksiä ja toimia yhteiskunnan eri sektoreilla. Esimerkkejä tällaisista yhteiskunnallisista toimista ovat terveysperusteinen verotus ja lapsille suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen.

THL kertoo, että lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä oli selviä eroja sairaanhoitopiirien ja kuntien välillä. Kaikista sairaanhoitopiireistä ja kunnista ei ollut saatavilla pituus- ja painotietoja.

Niistä sairaanhoitopiireistä, joista tiedot oli saatavilla, poikien ja tyttöjen ylipaino oli yleisintä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ja harvinaisinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Tiedot lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä perustuvat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa kirjattuihin pituus- ja painomittauksiin. Potilastietojärjestelmistä tiedot siirtyvät ajantasaisesti sähköisellä tiedonsiirrolla THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitukseen (Avohilmo).

THL:n mukaan lasten ja nuorten pituus- ja painotietojen kattavuudessa on kuitenkin parannettavaa. Vuonna 2019 oli Avohilmossa pituus- ja painotietoja oli vain keskimäärin 40 prosentista 2–16-vuotiaista.

Pituus- ja painotietojen siirtymisessä Avohilmoon on ongelmia, jotka johtuvat siitä, ettei kaikkien kuntien potilastietojärjestelmien tekninen toteutus mahdollista tietojen automaattista poimintaa Avohilmon tiedonkeruuseen.

Lue lisää

THL:n terveysturvallisuusjohtaja maakuntien kasvaneista tartuntamääristä ja koronan leviämisestä pienemmillä paikkakunnilla: "Vielä on aikaista vetää sellaista johtopäätöstä"

Kyläkoulun piha oli surkeassa kunnossa, mutta kunnan rahahanat tiukalla – kyläläiset pistivät yhdessä toimeksi ja lopputulos on näkemisen arvoinen

Väitöstutkimus: Kalaöljy ja probiootit eivät auta raskausajan painonhallinnassa tai vähennä raskausajan diabeteksen riskiä

Lasten ruoka-allergiat ovat vähentyneet viime vuosina – eniten oireita aiheuttavat maito, kananmuna ja viljat