THL:n terveysturvallisuusjohtaja maakuntien kasvaneista tartuntamääristä ja koronan leviämisestä pienemmillä paikkakunnilla: "Vielä on aikaista vetää sellaista johtopäätöstä" - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

THL:n terveysturvallisuusjohtaja maakuntien kasvaneista tartuntamääristä ja koronan leviämisestä pienemmillä paikkakunnilla: "Vielä on aikaista vetää sellaista johtopäätöstä"

Tautitapauksia on viime aikoina havaittu esimerkiksi urheilujoukkueessa, ravintoloissa ja baareissa.
Jukka Pasonen
Siihen, miksi koronatartuntoja on todettu viime aikoina pienemmillä paikkakunnilla kevättä enemmän, ei ole olemassa yksiselitteistä syytä.

Viime viikkojen tartuntatapausten perusteella koronavirus näyttäisi leviävän aiempaa enemmän maakunnissa. Vielä keväällä tautitapaukset keskittyivät lähinnä Uudellemaalle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen huomauttaa Maaseudun Tulevaisuudelle, ettei kyse kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole siitä, että koronavirus leviäisi väestötasolla maakunnissa.

"Vielä on hieman aikaista vetää sellaista johtopäätöstä. Nämä tapauksethan ovat toistaiseksi olleet vielä johonkin tiettyyn ympäristöön tai tilaisuuteen liittyviä", hän sanoo.

Leviämisen sijaan kyse on terveysturvallisuusjohtajan mukaan siitä, että nyt on tullut esiin satunnaisia ryvästymiä, jotka johtuvat siitä, että ihmiset liikkuvat. Kun koronavirus leviää väestössä, on tilanne erilainen.

"Alkaa tulla yhä enemmän ja enemmän sellaisia tapauksia, joista ei tiedetä, mihin aikaisempaan tartuntaketjuun ne liittyvät", Salminen kuvailee.

Tautitapauksia on viime aikoina havaittu esimerkiksi urheilujoukkueessa, ravintoloissa ja baareissa. Salminen korostaa, että tautitapaukset on pystytty ainakin toistaiseksi jäljittämään varsin hyvin, ja taudin leviäminen on pystytty pysäyttämään paikallisilla toimilla.

Siihen, miksi koronatartuntoja on todettu viime aikoina pienemmillä paikkakunnilla kevättä enemmän, ei ole olemassa yksiselitteistä syytä.

"Kun mennään talvea kohti, tiedämme, että hengitystie-infektiot leviävät helpommin. Kyse voi olla ihan siitä", terveysturvallisuusjohtaja sanoo.

Tartuntamäärien lisääntyminen saattaa joillain alueilla näkyä hyvinkin suurina hyppäyksinä ilmaantuvuusluvuissa eli siinä, miten paljon tartuntoja on havaittu tiettynä aikana tiettyyn väestömäärään suhteutettuna. Salminen kehottaa suhtautumaan ilmaantuvuuslukuun kriittisesti, sillä vaikkapa 20 tapausta jollain pienellä paikkakunnalla on väestöön suhteutettuna suurempi määrä kuin 100 tapausta Helsingissä.

"Se ilmaantuvuusluku voi vähän liioitella tilannetta", hän toteaa.

Mikäli jollain pienemmällä paikkakunnalla havaittu tartuntarypäs saadaan hallintaan, voi se näkyä esimerkiksi parin viikon päästä hyvin rajusti tipahtavana ilmaantuvuuslukuna. Ilmaantuvuusluvun lasku kertoo Salmisen mukaan siitä, että alueellisten viranomaisten toimet tehoavat.

Terveysturvallisuusjohtaja kehottaa vertaamaan nykytilannetta kevään koronatilanteeseen varoen. Hän muistuttaa, että ei ole tiedossa, kuinka laaja kevään epidemia oikeasti oli. Keväällä sekä jäljityskapasiteetti että testauskapasiteetti olivat nykytilanteeseen nähden pienet, eivätkä vähäoireiset tapaukset tulleet ilmi.

"Tässä nykytilanteessa oireettomien tai hyvin vähäoireisten nuorempien ihmisten osuus on isompi", Salminen kuvailee viime aikoina esiin tulleita tautiryppäitä.

Nykytiedon valossa näyttää Salmisen mukaan siltä, että keväällä koronavirusta oli tuolloin todettuihin tartuntoihin verrattuna liikkeellä paljon enemmän.

"Se testauskapasiteetti meni lähes täysin vakavampien tapausten toteamiseen", hän sanoo.

Nykyisin kevään tilanteeseen verrattuna on muuttunut myös se, että alueelliset viranomaiset voivat tehdä aiempaa matalammalla kynnyksellä omia päätöksiä vaikkapa eri tilojen sulkuun liittyen.

Vaikka tulevaisuuden suhteen ei koronasta voida tehdä tarkkoja ennusteita, kaksi asiaa on kuitenkin käytännössä varmaa. Ensimmäinen asia on Salmisen mukaan se, että koronan kanssa joudutaan elämään koko tuleva talvi. Samalla pitää pyrkiä tulemaan viruksen kanssa toimeen niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän vaurioita yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tämä tulevaisuusnäkymä pätee sekä globaalilla että Suomen tasolla.

Tulevaisuuden ennustamisessa keskeisessä roolissa on koronarokotteen kehittäminen. Salminen muistuttaa, että sen jälkeen kun toimiva ja tehokas rokote on kehitetty, ja se on saanut viranomaisten hyväksynnän, menee vielä aikaa rokotteen valmistamiseen sekä jakeluun.

"Kyllä siinä helposti kuukausia menee", Salminen arvioi.

Lisääntyneet koronatartunnat saattavat aiheuttaa joissain kansalaisissa pelkoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtaja painottaa, ettei koronaa pidä vähätellä mutta toisaalta sitä ei myöskään pidä liikaa pelätä.

"Jos ottaa riskit huomioon ja yrittää noudattaa sekä hygieniatoimia että varovaisuutta, voi aika normaalisti elää", hän sanoo.

Salminen kannustaa pohtimaan vaikkapa harrastuksissa sitä, millaisia riskejä ottaa ja millaisia vaikutuksia näillä riskeillä on omille läheisille. Hän välttäisi kaikkein suurimpia väkijoukkoja.

"Kaksi kertaa miettii, mihin lähtee ja minne ei", hän kannustaa.

Lue lisää:

Äänekosken nuorten koronatartuntaketju on onnistuttu jäljittämään, oppilaitokset etäopetuksessa – "täällä ollaan levollisin mielin"

Jätevedet paljastivat totuuden koronatartunnoista – tapauksia voi olla Suomessa selvästi luultua enemmän

WHO kannustaa valtioita vuoropuheluun koronarajoituksia vastustavien mielenosoittajien kanssa

Ministerivaliokunta puoltaa: Kunnille korvataan rajoilla koronatestauksesta tulleet kustannukset

Lue lisää

Suomessa varmistui 93 uutta koronavirustartuntaa

WHO: Viime viikolla saavutettiin uusi huippu koronatartuntojen määrässä

Suomessa 149 uutta koronatartuntaa – viimeisten kahden viikon aikana tartuntoja todettiin 502 enemmän kuin edeltävällä jaksolla

Suomessa 58 uutta koronatartuntaa – kahdessa viikossa raportoitiin 318 tartuntaa