Kotimaa

Koirarekisterin ylläpitäjäksi kaavailtu Ruokavirasto suhtautuu hankkeeseen vastakarvaisesti – valtaosa lausunnonantajista puoltaa rekisteriä

Esityksen mukaan syntyneisiin pentuihin ja Suomeen ulkomailta tuotuihin koiriin pitäisi asentaa mikrosirut, jotta koiran kulloisenkin haltijan tiedot löydettäisiin tarvittaessa rekisteristä.
Suomessa on esiselvityksen arvion mukaan noin 700 000 koiraa. Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtakunnallisen koirarekisterin luomiseen tähtäävä esitysluonnos keräsi lausuntokierroksella kritiikkiä muun muassa valvonnan järjestämisestä, hallinnollisen työn lisääntymisestä ja kissarekisterin sivuuttamisesta.

Rekisteri-ideaan kuitenkin suhtautui pääosin myönteisesti valtaosa 27:stä lausunnon antaneesta tahosta, joihin kuuluu muun muassa eläinsuojeluyhdistyksiä, aluehallintovirastoja ja koiraharrastajien yhdistyksiä.

Maa- ja metsätalousministeriön esitysluonnoksessa rekisteriä perustellaan muun muassa koirien laittoman maahantuonnin ennaltaehkäisyllä, löytöeläinten määrän vähentämisellä ja vastuullisen kasvatus- ja myyntitoiminnan edistämisellä. Syntyneisiin pentuihin ja Suomeen ulkomailta tuotuihin koiriin pitäisi asentaa mikrosirut, jotta koiran kulloisenkin haltijan tiedot löydettäisiin tarvittaessa rekisteristä.

Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, montako koiraa ja kissaa Suomessa on lemmikkeinä, ja eri yhdistykset ja järjestöt ylläpitävät omia rekistereitään. Koira- ja kissarekisterin perustamisesta tehdyn esiselvityksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 700 000 koiraa ja 600 000 kissaa.

Nahkeasti rekisteriin suhtautuvista painavinta kritiikkiä antoi Ruokavirasto, jota on kaavailtu koirarekisterin ylläpitäjäksi tai sellaisen valtuuttajaksi. Virasto arvioi lausunnossaan, että koirarekisterin luominen perustuu "liian suurelta osin oletuksiin pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin hyödyistä, ei konkreettiseen vaikuttavuusarvioon".

Virasto kaipaa lisäperusteluja siihen, miksi juuri tällainen rekisteri halutaan luoda sen perusteluissa mainittujen ongelmien ratkaisuksi. Ruokaviraston mukaan suurin osa koirista on jo tunnistusmerkitty ja rekisteröity johonkin rekisteriin, joten uusi rekisteri ei olennaisesti nopeuttaisi löytökoirien kotiinpaluuta.

Laittoman tuonnin estämiseen taas rekisteri ei viraston mielestä yksinään riittäisi. Lisäksi rekisterin tietojen ajantasaisuuden varmistaminen olisi hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, muun muassa siksi, että koiranomistajilla on heikko kannustin rekisteröinnin tekemiseen tai päivittämiseen. Rekisterin luominen ja ylläpitäminen myös lisäisivät viraston työtaakkaa huomattavasti, ja siihen tarvittaisiin lisää rahaa ja työntekijöitä.

"Ruokaviraston kokonaisarvio on, että koirarekisteristä saatavat hyödyt tulevat jäämään odotettua vähäisemmiksi", virasto lausuu.

Viraston mukaan myös rekisterin perustamisen aikataulua on rukattava. Luonnoksen mukaan asetus tulisi voimaan vuoden 2023 alussa, mutta viraston muiden eläinrekisteri- ja tietojärjestelmäprojektien sekä koronaviruspandemian vuoksi koirarekisteriä ei saataisi käyttöönottoa varten valmiiksi ajoissa. Siksi Ruokavirasto ehdottaa joko lisäselvitysten teettämistä tai asetuksen voimaantulon siirtämistä vuodella, jolloin se tulisi voimaan tammikuussa 2024.

Valvontakysymyksen nostivat esiin muun muassa Tulli, Metsästäjäliitto ja Suomen amerikkalaisperäisten työkoirarotujen harrastajayhdistys SATHY. Niiden mukaan rekisteripakon toteutuminen edellyttäisi sen määrittelyä, kuka vastaa rekisteröinnin ja siruttamisen valvonnasta. Valvonnan toteuttava viranomainen luonnollisesti tarvitsisi valvonnan toteuttamiseen lisää rahaa.

"Jotta rekisteri toimisi edes välttävästi, se vaatisi valvontaa. Valvonnan perustelu on vaikeaa ottaen huomioon sen, miten vähäiset edut edes täysin toimivasta, ehdotetun kaltaisesta rekisteristä olisi", SATHYn lausunnossa sanotaan.

Puolustusvoimat, Poliisikoiralaitos ja useat eläinsuojeluyhdistykset taas muistuttivat, että koiran haltijaksi olisi hyvä voida rekisteröidä tarvittaessa myös muu kuin yksittäinen ihminen.

Puolustusvoimia huolestuttaa se, että esitysluonnoksen mukaisesta rekisteristä löytyisivät myös Puolustusvoimien virkakoirien haltijoiden yhteystiedot turvakielloista huolimatta.

Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY ja eläinoikeusjärjestö Animalia taas mainitsevat, että löytöeläimiä voi olla tarve merkitä väliaikaisesti eläinsuojeluyhdistyksen tai muun löytöeläintoiminnan pyörittäjän nimiin esimerkiksi uuden kodin etsimisen ajaksi.

Lue lisää

Elintarvikkeissa huomattujen vakavien virheiden määrä on kymmenkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana – mistä on kyse?

Elintarvikkeiden takaisinvedot kuluttajan turvana

Jos metsään haluat mennä nyt, voit löytää kalalle haisevan klöntin – se ei ole "sitä itseään"

Luottamus taas kovalla koetuksella