Kotimaa

Kuolleeksi luullun irakilaismiehen tapaus syyteharkintaan tyttären ja tämän ex-puolison osalta – irakilaismies itse ja neljäs epäilty edelleen tavoittamatta

KRP on epäillyt, että tapauksessa on esitetty väärennettyjä asiakirjoja muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.
Keskusrikospoliisi on saanut kuolleeksi luullun irakilaismiehen tapauksen esitutkinnan osin valmiiksi. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Keskusrikospoliisi (KRP) on saanut esitutkinnan osin valmiiksi kuolleeksi luullun irakilaismiehen tapauksessa.

Jutussa on kyse siitä, että Suomi sai EIT:ltä viime vuonna langettavan tuomion ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta. Suomi karkotti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen irakilaismiehen kotimaahansa vuonna 2017, ja silloisten tietojen mukaan mies surmattiin pian paluunsa jälkeen.

EIT:n mukaan Suomen karkotuspäätös rikkoi ihmisoikeussopimusta. Sittemmin selvisi, että mies onkin elossa, ja KRP aloitti asiasta esitutkinnan.

Esitutkinta on nyt valmistunut ja asia siirtyy syyteharkintaan kuolleeksi väitetyn miehen tyttären ja tämän entisen puolison osalta. Vuonna 1996 syntynyt tytär oli se, joka aikoinaan teki valituksen EIT:hen.

Esitutkinnan valmistumisesta kertoi ensin Yle.

Tuomiossaan EIT määräsi Suomen valtion maksamaan tyttärelle 20 000 euroa vahingonkorvauksia ja 4 500 euroa oikeudenkäyntikuluja. Korvauksia ei kuitenkaan ehditty maksaa ennen kuin KRP aloitti rikostutkinnan.

KRP:n tutkinnanjohtaja Jan Aarnisalo kertoo STT:lle, että tytärtä ja tämän ex-puolisoa epäillään törkeistä väärennöksistä ja törkeistä petoksista. Lisäksi naista epäillään perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. KRP on epäillyt, että tapauksessa on esitetty väärennettyjä asiakirjoja EIT:n lisäksi myös Suomen viranomaisille eli ainakin Maahanmuuttovirastolle ja Helsingin hallinto-oikeudelle.

Kaksikko oli esitutkinnan aikana vangittuina, mutta heidät on sittemmin päästetty vapaiksi.

Lisäksi jutussa ovat edelleen epäiltyinä kuolleeksi väitetty, vuonna 1971 syntynyt mies itse sekä toinen nainen, joka Ylen mukaan on miehen vaimo. KRP:n mukaan he ovat tiettävästi Irakissa.

"Meillä on Irakiin oikeusapupyyntö edelleen vetämässä, mutta koronaviruspandemian takia siellä on ollut kaikki jäissä", Aarnisalo kertoi.

Esitutkinnassa kuulusteltiin myös kahta Ruotsissa asuvaa ihmistä, mutta heitä ei enää epäillä rikoksista.

Suomi voi hakea EIT:n tuomion uudelleentarkastelua ihmisoikeustuomioistuimen työjärjestyksen säännön 80 perusteella. Sääntöä sovelletaan silloin, kun tulee esiin tosiseikka, jolla voi olla ratkaisevaa vaikutusta asiaan ja joka ei ollut tuomioistuimen tiedossa tuomiota annettaessa eikä ole kohtuullisesti arvioiden voinut olla tapauksen osapuolenkaan tiedossa.

Ulkoministeriöstä on aiemmin kerrottu, että tuomion uudelleentarkastelua ryhdytään hakemaan vasta sitten, jos rikosepäilyt johtavat lainvoimaiseen tuomioon Suomessa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi marraskuussa 2019 antamassaan päätöksessä yksimielisesti, että Suomi rikkoi menettelyllään Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja 2 ja 3, jotka käsittelevät oikeutta elämään ja kidutuksen kieltoa.

EIT katsoi, etteivät Maahanmuuttovirasto ja Helsingin hallinto-oikeus ottaneet miehen taustaan liittyviä riskejä ja aiempia tapahtumia riittävästi huomioon kielteisen turvapaikkapäätöksen antaessaan. Sen mukaan Suomen viranomaiset olivat tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia siitä, että mies saattaisi joutua hengenvaaraan Irakissa.

Päätöksen takana oli seitsemän EIT:n tuomaria, joista yksi on korkeimman oikeuden entinen presidentti Pauliine Koskelo.

Lue lisää

Porvoon ja Pirkanmaan poliisiampumisista syytetyt ruotsalaisveljekset kiistävät syytteet murhan yrityksistä – syyttäjä vaatii 13 vuoden vankeutta

Keskusrikospoliisi otti vetovastuun Tornion räjähdyksen tutkinnasta

Porvoon poliisiampumiselle ei löytynyt esitutkinnassa selkeää motiivia – ruotsalaisveljesten epäillään tehneen tiedusteluja, jotta poliisi saadaan ansaan

Haavisto sai perjantai-iltana varmuuden al-Holin leiriltä tulleiden naisten ja lasten pääsystä Turkin puolelle – "Kaikkein tärkeintä on, että lapset sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan"