MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Kotimaa

Suomalaiset mittaavat innokkaasti askeleitaan mutta eivät painoaan – Sitran kyselyn mukaan suomalaiset ovat mitanneet terveyttään verrokkimaita kauemmin

Eniten terveysmittaamisessa käytetään älypuhelimeen ladattavia sovelluksia ja aktiivisuusranneketta tai älykelloa.
Kaikkiaan hieman yli puolet kaikista vastaajista kertoi mittaavansa itseään jollain älylaitteella. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suomessa on selvästi verrokkimaita enemmän ihmisiä, jotka ovat käyttäneet älylaitteita itsensä mittaamiseen yli viisi vuotta, selviää Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran teettämästä kansainvälisestä kyselystä. Suomen lisäksi Sitran kysely toteutettiin Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa.

Suomalaisista älylaitteita mittaamiseen käyttäneistä 15 prosenttia kertoi käyttäneensä niitä jo yli viisi vuotta. Seuraavana on Hollanti, missä vastaava luku on seitsemän prosenttia.

Kyselyn toteutti Kantar TNS ja siihen vastasi kesällä yhteensä 4  000 työikäistä ihmistä, tuhat kustakin maasta.

Kaikkiaan hieman yli puolet kaikista vastaajista kertoi mittaavansa itseään jollain älylaitteella. Maiden välillä on pieniä eroja: hollantilaisvastaajista 57 prosenttia kertoi käyttävänsä aktiivisuusmittareita, kun Suomessa luku on 53 prosenttia. Ranskassa osuus on 51 ja Saksassa 46 prosentilla.

Eroja löydettiin myös siinä, mitä ihmiset mittaavat. Suomalaisista yli neljä viidestä kertoo mittaavansa askeleitaan, kun ranskalaisista askeleita mittaa vain reilu puolet. Sen sijaan ranskalaiset seuraavat painoaan muita enemmän, suomalaiset selvästi muita vähemmän.

Eniten terveysmittaamisessa käytetään älypuhelimeen ladattavia sovelluksia ja aktiivisuusranneketta tai älykelloa. Maiden välillä ei ole suuria eroja eri laitteiden käytössä.

Aktiivisuusrannekkeiden ja älysormusten kaltaisten laitteiden käyttö on lisääntynyt Sitran mukaan erityisesti kahden viime vuoden aikana. Noin viidennes käyttäjistä oli aloittanut käytön kyselyä edeltäneen puolen vuoden aikana.

Sitran johtava asiantuntija Tiina Härkönen kertoo STT:lle olleensa iloisesti yllättynyt siitä, miten valmiita ihmiset ovat jakamaan tietoja hyvinvoinnistaan. Kaikista suomalaisista kyselyyn vastanneista miltei puolet kertoo olevansa valmiita jakamaan omia mittaustietojaan tutkimukseen, jos se hyödyttäisi itseä ja muita. Kaikista vastaajamaista Suomessa oli tähän eniten valmiutta.

Omalle lääkärille tai sairaanhoitajalle tietojaan olisi valmis jakamaan tai näyttämään yli puolet kaikista vastanneista. Vastaava luku apteekeille on 40 prosenttia, ravintoneuvojalle 42, kuntovalmentajalle 37 ja terveyspalveluja välittäville yrityksille 25 prosenttia.

Kaikissa maissa on kiinnostusta myös uudenlaisille dataa yhdistäville palveluille. Hyvinvointiohjelmasta, ruoka- ja ravintoneuvonnasta sekä liikunnan ohjeistuksesta ja kehityksen seurannasta oli kustakin kiinnostunut 23 prosenttia kaikista vastaajista. Härkönen sanookin, että räätälöidyissä palveluissa on valtava bisnespotentiaali.

Härkönen lisää, että julkinen terveydenhuolto voisi myös hyötyä terveysdatan käyttämisestä valtavasti.

"Fokuksen pitäisi siirtyä sairauden hoidon sijaan ennaltaehkäisyyn", Härkönen sanoo. Puettavat älylaitteet ovat hänen mukaansa siihen avain.

Useat yksittäiset ihmiset saattavat jo tällä hetkellä näyttää keräämiään tietoja lääkäreilleen. Härkösen mukaan on kuitenkin epävarmaa, osataanko tietoja hyödyntää terveydenhuollossa.

"Tämä olisi oman tutkimuksensa ja selvityksensä paikka, että miten julkinen terveydenhuolto voisi hyötyä siitä järisyttävästä määrästä dataa, mitä ihmiset itse vapaaehtoisesti itsestään keräävät."

Kysely toteutettiin osana Sitran reilun datatalouden hanketta. Hankkeessa etsitään ratkaisuja dataa hyödyntävien liiketoimintamallien haasteisiin ja halutaan varmistaa, että yksilöillä ja yrityksillä on oikeus päättää datansa keräämiseen ja käyttöön liittyvissä asioissa.

"On amerikkalainen malli, jossa yritykset määräävät kaikesta siitä, mitä datalla tehdään tai kuinka sitä hyödynnetään. Tai sitten on Kiinan malli, jossa valtio valvoo ja määrää kaiken. Tähän väliin sopii meidän mielestämme eurooppalaiseen arvopohjaan pohjautuva malli, jossa tämä on koordinoitua. Halutaan, että bisnekset menestyvät, mutta pidetään tärkeänä yksityisyydensuojaa", Härkönen selventää.

Härkösen mukaan tutkimuksissa on noussut esiin se, että luottamuksen merkitys kasvaa ja ihmiset suhtautuvat yhä kriittisemmin dataa kerääviin palveluihin.

Sitran älylaitekyselyn vastaajista 69 prosenttia piti suurena tai jokseenkin suurena uhkakuvana tietojensa päätymisen vääriin käsiin. Lisäksi yhtä suuri osuus piti suurena tai jokseenkin suurena mahdollisuutena sitä, että heidän tietonsa päätyisivät vastikkeetta kaupallisten toimijoiden käsiin.

Kyselyyn vastanneista lähes puolet kertoi olevansa kiinnostuneita oman datan hallinnasta. Lisäksi jopa neljä viidestä piti mahdollisuutta omien tietojen poistoon tärkeänä.

"Eurooppa voisi luoda sellaisia digitaalisia palveluita, joissa toimitaan yksilön luvalla ja avoimesti ja annetaan mahdollisuuksia oman datansa käyttöön", Härkönen sanoo.

Suomessa luottamus viranomaisia ja yrityksiä kohtaan on erityisen korkealla, minkä takia uusia palveluita voisi kehitellä hyvin juuri täällä, Härkönen ehdottaa.

"Jos ihmiset luottaisivat näihin yrityksiin ja jakaisivat mielellään dataa, olisi potentiaalia synnyttää lukemattomia uusia palveluita, joita ihmiset mielellään käyttäisivät."

Lue lisää

Älypuhelinta tuijottavat voivat loukata päänsä

Suomalaiset hurahtivat älykelloihin, joiden myynti tuplaantui

Pariskunnan kauhunhetki: älypuhelin syttyi sängyssä tuleen keskellä yötä – Nykyinen akkusuunnittelu ruokkii rajuja paloja

Lähes puolet suomalaisista luopuisi mieluummin kuukaudeksi seksistä kuin älypuhelimestaan