Kotimaa

Pienessä apteekissa voi höpötellä ummet ja lammet tuttujen kanssa – ajetaanko niitä nyt alas vai saisiko sieltä tulevaisuudessa myös sairaanhoitajan palveluita?

Apteekkitaloutta ja -toimintaa on tarkoitus uudistaa tällä hallituskaudella. Työvoimapula piinaa apteekkeja, koska sairaanhoitopiirit rekrytoivat aiempaa enemmän farmaseutteja.
Kari Salonen
Eläkkeellä oleva Leena Laine muutti Luopioisiin Seinäjoelta aprillipäivänä. Apteekin säilyminen on Laineen mukaan ehdottoman tärkeää kylän elinvoimalle.

Eläkkeellä oleva Leena Laine muutti Luopioisiin Seinäjoelta aprillipäivänä. Apteekin säilyminen on Laineen mukaan ehdottoman tärkeää kylän elinvoimalle.

”Asioin Luopioisten apteekissa nyt vasta toista kertaa, koska en tarvitse vielä lääkkeitä. Mieheni käy kuitenkin usein tässä söpössä pienessä apteekissa. Äitini serkku hoiti Luopioisten apteekkia jo 1930-luvulla”, Leena Laine kertoo.

MT vieraili syksyisenä arkipäivänä Luopioisissa selvittämässä, mitä maaseutuapteekeille kuuluu. Sydän-Hämeessä sijaitseva reilu 2 000 asukkaan Luopioinen liittyi Pälkäneeseen vuoden 2007 alussa.

Apteekki sijaitsee Kukkia-järven kainalossa keskellä idyllistä kirkonkylää

Apteekkitaloutta ja -toimintaa on tarkoitus uudistaa osana lääkeasioiden tiekarttaa. Hankkeen valmisteluun on varattu tällä hallituskaudella 12 miljoonaa euroa.

Hallituskauden yli ulottuvassa uudistuksessa tavoitteena on muun muassa pienentää apteekkijärjestelmän osuutta lääkehoidon kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että lääkkeiden saatavuus ja palveluiden saavutettavuus eivät saa kuitenkaan vaarantua.

Kati Vartiainen aloitti toukokuun lopussa apteekkarina Luopioisissa. Hän siirtyi paikalle Yliopiston Apteekin Tampereen sivuapteekista, joka on yksi Suomen suurimmista apteekkitoimipisteistä. Hyppy maalaiskylän rauhaan oli varsin iso.

Tampereella apteekinhoitajan työ oli muuta kuin asiakaspalvelua. Luopioissa Vartiainen on päässyt kunnolla tutustumaan asiakkaisiin. Pienellä paikkakunnalla kokonaisvaltainen lääkehuolto toteutuu hänen mielestään kaupunkeja paremmin.

”Olen sosiaalinen persoona ja nautin, kun saan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Tampereella ei niinkään höpötelty, mutta Luopioisissa moni haluaa jutella ummet ja lammet käydessään apteekissa”, Vartiainen kertoo.

Kari Salonen
Luopioisten apteekkarin Kati Vartiaisen mukaan kokonaisvaltainen lääkehuolto toteutuu pienellä paikkakunnalla kaupunkeja paremmin.

Luopioisten apteekissa käy päivittäin noin 60–100 asiakasta. Ruuhkaa on eniten aamupäivisin, sillä apteekin suurin asiakasryhmä eläkeläiset heräävät aikaisin. Reseptejä toimitettiin viime vuonna 21 200. Sillä määrällä Luopioinen kuuluu Suomen pienimpien apteekkien joukkoon.

Noin kymmenen prosenttia apteekkien lääkemyynnistä menee avohuollon palveluyksiköihin. Apteekkariliitto on huolissaan, jos annosjakelu keskittyy tulevaisuudessa kilpailutuksen myötä isoihin apteekkeihin.

”Sillä voi olla dramaattinen vaikutus pieniin maaseudun apteekkeihin. Samalla katoaa elävä yhteys hoivakodin ja lähiapteekin väliltä”, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen varoittaa.

Luopioisten apteekki hoitaa alueen kotisairaanhoidon ja hoivakotien lääketoimitukset. Apteekin ja terveydenhuollon yhteistyö on sujunut hyvin.

”Koen, että sillä on myös meille iso taloudellinen vaikutus”, apteekkari Vartiainen sanoo.

Sote-uudistus todennäköisesti keskittää Suomessa terveyspalveluja. Apteekkariliiton Hirvonen arvioi, että tulevaisuudessa apteekin yhteydessä tarjotaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan palveluita.

”Tämä voi olla yleistyvä konsepti maaseudulla. Apteekin terveyspisteessä ei kirjoiteta reseptejä, vaan tehdään esimerkiksi ompeleiden poistoja ja rokotuksia”, Hirvonen konkretisoi.

Koronavirusepidemian vaikutuksesta ihmiset siirtyivät asioimaan entistä enemmän lähiapteekeissa, jonne pääsee turvallisesti autolla ulko-oven eteen.

”Kaupunkien ydinkeskustojen ja kauppakeskusten apteekit ovat samaan aikaan vaikeuksissa”, Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen kertoo.

Kari Salonen
Luopioisten apteekissa käy päivittäin noin 60–100 asiakasta. Ruuhkaa on eniten aamupäivisin, sillä apteekin suurin asiakasryhmä eläkeläiset heräävät aikaisin.

Työvoimapula piinaa apteekkeja, koska sairaanhoitopiirit rekrytoivat aiempaa enemmän farmaseutteja. Opiskelupaikkakuntien ulkopuolelle työvoimaa on vaikeaa houkutella, ellei opiskelija palaa juurilleen opintojen päättymisen jälkeen.

Hallitus päätti lisätalousarvion yhteydessä lisätä farmasian alan koulutuspaikkoja, mutta se ei ratkaise ongelmaa muutamassa vuodessa.

”Asian voi nähdä myös positiivisesti. Apteekkityö on yksi harvoista aloista, jossa yliopistokoulutetuille ihmisille on työpaikkoja kaikkialla Suomessa”, Kostiainen huomauttaa.

Suomessa oli vuoden 2019 lopulla yhteensä 819 apteekkitoimipistettä, ja verkosto on väkilukuun suhteutettuna tiheämpi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Virossa ja Norjassa apteekkeja on Suomea enemmän suhteutettuna väkilukuun.

Apteekkiluvat myöntää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, joka on sosiaali- ja terveysministeriön alainen keskusvirasto. Sijainninohjaus takaa sen, että apteekkeja on Suomessa ympäri maata, Apteekkariliiton Hirvonen korostaa.

Jos apteekkien perustaminen vapautettaisiin, pistäisikö kukaan pystyyn apteekkia esimerkiksi Luopioisiin, kun sen voisi sijoittaa vilkkaammalle kauppapaikalle. Muissa Pohjoismaissa toteutetut apteekkireformit ovat osin heikentäneet lääkkeiden saatavuutta syrjäseuduilla.

Apteekkitoiminta on muissa Pohjoismaissa markkinaehtoisempaa ja sääntelystä vapaampaa kuin meillä. Pitäisikö reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myyntiä helpottaa Suomessa? Ainakin Päivittäistavarakauppa ry ajaa sitä, että buranaa voisi saada myös ruokakaupasta.

”Etenkin pienet apteekit ovat taloudellisesti riippuvaisia itsehoitolääkkeistä, koska reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet viimeisen 10–15 vuoden aikana merkittävästi”, Apteekkariliiton Hirvonen vastaa.

Kari Salonen
Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen ja viestintäjohtaja Erkki Kostiainen vierailivat Luopioisten apteekissa. Apteekkariliiton Hirvonen arvioi, että tulevaisuudessa apteekin yhteydessä tarjotaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan palveluita.

Apteekkijärjestelmä perustuu Suomessa osin urakiertoon. Suurin osa apteekkareista aloittaa uransa pienissä apteekeissa, kuten Kati Vartiainen Luopioisissa, ja etenee siitä suurempiin apteekkeihin. Keskimäärin apteekkari ehtii hoitaa kolmea apteekkia ennen kuin jää eläkkeelle.

”Edeltäjäni ovat olleet Luopioissa apteekkarina kolmesta viiteen vuotta. Uskoisin, että minäkään en ole tässä eläkeikään asti”, Vartiainen myöntää.

Kyläläiset ovat kyllä houkutelleet Vartiaista muuttamaan perheineen Luopioisiin. Lapset ovat kuitenkin jo koulussa Kangasalla, ja heille on muodostunut sinne kaveripiiri.

Vartiainen on yllättynyt iloisesti siitä, kuinka vireä kylä Luopioinen on. Paikkakunnalla järjestetään paljon tapahtumia triathlonista kirkkovenesoutuun.

Apteekin lisäksi myös K-markettiin ja ravintola Liekkiin on saatu vastikään uusi yrittäjä. Säästöpankin konttori sulkee ovensa vuoden lopussa, mutta Luopioisissa on jatkossakin Osuuspankki.

Apteekissa asioinut Leena Laine pyrkii käyttämään mahdollisimman paljon oman kylän palveluita. Hän käy kerran viikossa opiskelemassa italiaa Tampereelta, ja sieltä hän ostaa kahvinkeittimen tyyliset tavarat, joita ei Luopioisista saa.

Laine on otettu uudessa kotipaikassaan hyvin vastaan. Kyläläiset ovat pyytäneet häntä mukaan esimerkiksi uimaan ja kudontapiiriin.

”Olen jo luopioislainen. Tämä on aivan ihana paikka.”

Lue myös:

Miksi apteekkimurrot ja -ryöstöt ovat vähentyneet? Poliisin asiantuntija kertoo

Apteekit varautuvat priorisoimaan toimintojaan, ensisijaisesti varmistetaan iäkkäiden ja hoivakotipotilaiden lääketilaukset

Apteekit vapaiksi ja lääkkeet ruokakauppoihin

Kari Salonen
Koronavirusepidemian vaikutuksesta ihmiset siirtyivät asioimaan entistä enemmän lähiapteekeissa, jonne pääsee turvallisesti autolla ulko-oven eteen. Mia Hongisto (vas.) palvelee Luopioisten apteekissa Pirkko Syrjästä.

Suomessa on yli 800 apteekkia

  • Suomessa on yli 800 apteekkia
  • Suomessa oli viime vuoden lopulla 819 apteekkitoimi­pistettä (623 pääapteekkia ja 196 sivuapteekkia). Luvuissa on mukana myös yliopistojen apteekit.
  • Lisäksi pääasiassa syrjäseuduilla toimii 114 apteekin palvelupistettä. Suomessa on apteekkitoimipiste noin 6 800:aa asukasta kohti.
  • Suomen pienin apteekki sijaitsee Helsingin Kataja­nokalla. Se toimitti viime vuonna 17 775 reseptiä.
  • Apteekeissa työskentelee apteekkarit (602) mukaan lukien yhteensä noin 8 500 henkilöä.
  • Apteekit toimittivat vuonna 2019 noin 65,7 miljoonaa reseptiä. Yksityisten apteekkien liikevaihto ilman arvonlisäveroa oli 2 485 miljoonaa euroa.
  • Apteekkiliikettä voi pitää vain Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) myöntämällä luvalla. Apteekkiluvan saajan pitää olla Suomessa laillistettu proviisori. Lupa myönnetään tietylle alueelle, joka on tavallisesti kunta.
  • Apteekkarilla voi olla kerrallaan enintään yksi apteekki­lupa ja kolme sivuapteekkilupaa. Apteekkari on ammatillisesti ja taloudellisesti vastuussa apteekistaan. Apteekkilupa päättyy apteekkarin täyttäessä 68 vuotta.
  • Lähde: Apteekkariliitto

Lue lisää

Elinkeinoelämä ja kuluttajat kritisoivat lääkelakiin esitettyjä muutoksia – "Oikeansuuntaisia, mutta täysin riittämättömiä"

Ministeri Pekonen: Lääkekustannuksia pitää hillitä, apteekkarien voitot ovat kohtuuttomia

Kilpailuviranomainen keventäisi apteekkisääntelyä: Helpottaisi apteekin perustamista, sallisi verkkoapteekit ja luopuisi sijaintisääntelystä

Miksi apteekkimurrot ja -ryöstöt ovat vähentyneet Suomessa? Poliisitarkastaja kertoo