Kotimaa

Päihteitä käyttävien äitien kuntoutusmäärät romahtivat – kuntien rahapula tuuppaa äidit ulos kuntoutuksesta liian nopeasti

Kuntoutujien määrä ei välttämättä poikkea paljoa aiemmista vuosista, mutta kuntoutusjaksot ovat olleet normaalia lyhyempiä.
Päihderiippuvuudesta kärsivien äitien kuntoutusta tarjoaa Ensi- ja turvakotien liitto.

Päihteitä käyttävien äitien kuntoutus on laskenut romahdusmaisesti Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) tarjoamissa kuntoutuspaikoissa. Liiton mukaan tämä johtuu pitkälti kuntien taloustilanteesta.

ETKL:n Pidä kiinni -ensikotien ympärivuorokautisista kuntoutuspaikoista on syksyllä ollut käytössä vain alle puolet. Kuntoutujien määrä ei välttämättä poikkea paljoa aiemmista vuosista, mutta kuntoutusjaksot ovat olleet normaalia lyhyempiä.

"Se kertoo useimmiten siitä, että maksusitoumusta ei ole saatu jatkettua. Kun meillä yleisimmin ollaan yli puoli vuotta, jopa vuoden, nyt monet ovat olleet vain kolme kuukautta. Vain pitkä hoito takaa hyvän tuloksen. Nyt on näkynyt myös se, että äitejä lähetetään meille liian myöhään, jolloin he ovat jo turhan huonossa kunnossa", sanoo ETKL:n kehittämispäällikkö Maarit Andersson.

"Mitään yksittäistä kuntaa ei voi syyttää, mutta toki korona-aika on aiheuttanut sen, että neuvola- ja lastensuojelutapaamiset on hoidettu etäyhteyksillä. Siksi tilanne on päässyt turhan pitkälle."

Andersson muistuttaa, että samaan aikaan, kun muissa Pohjoismaissa huumeiden käyttö on korona-aikana vähentynyt, Suomessa se on lisääntynyt.

"Erityisesti pienten lasten kannalta tilanne on huolestuttava."

Päihteitä käyttävien äitien kuntoutus aloitetaan yleensä jo raskausaikana. Tänä vuonna harvoista ETKL:n kuntoutukseen tulijoista vain joka kolmas on raskaana, muut ovat ehtineet jo synnyttää ennen kuntoutuksen aloittamista.

"Lähes poikkeuksetta tämä tarkoittaa sitä, että äidin päihteiden käyttö on jatkunut pitkään vielä raskausaikanakin. Surullista on, että usein äidit ovat itse havahtuneet ja halunneet lopettaa päihteiden käytön ja tehdä elämän muutoksen, mutta ilman ammattilaisten tukea se ei ole onnistunut", Andersson toteaa.

Hänen mukaansa kuntoutukseen tulevat äidit ovat usein aloittaneet päihteiden käytön jo hyvin nuorina.

"Raskausaika on aivan olennainen aika puuttua tilanteeseen, koska se on vauvalle tosi tärkeää aikaa, mutta vanhemmille erityinen mahdollisuus kuntoutua. On ihan tutkittua tietoa, että nainen on raskaana ollessaan sellaisessa psyykkisessä tilassa, että erilaiset elämänmuutokset ovat paremmin mahdollisia", Andersson mainitsee.

ETKL:n pitkäaikaisseuranta näyttää, että kaksi kolmasosaa pitkässä kuntoutuksessa olleista äideistä on jättänyt päihteet ja pysynyt lapsen kanssa yhdessä.

"Toiveenamme on, että päihteitä käyttäviä äitejä ohjattaisiin matalalla kynnyksellä kuntoutukseen ja että ylipäätään puhuttaisiin päihteiden käytöstä kaikkien raskaana olevien kanssa. Neuvolathan tässä ovat avainasemassa", Andersson mainitsee.

Hänen mukaansa korona-aikana neuvoloissa vastaanottoaikoja on ollut tarjolla rajatusti vauva- ja lapsiperheille. Lastensuojelun ja aikuissosiaalityön vastuunjako osassa kuntia on myös epäselvä. Vastuuta pallotellaan siitä, kenen tehtävä on maksaa kuntoutukseen pääsy odotusvaiheessa.

Äidin ja vauvan kuntoutuksen kokonaiskustannukset ovat Pidä kiinni -ensikodissa 180 000 euroa vuodessa. Jos kuntoutukseen ohjaamista venytetään viimeiseen asti, vaihtoehtona on lapsen huostaanotto. Tämä tulee ETKL:n mukaan moninkertaisesti kalliimmaksi.

Erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta kertoo, että kuntien oma päihdekuntoutus on yleistynyt. Kunnat myös aiempaa useammin ostavat tätä palvelua yksityiseltä toimijalta.

"Viime vuosina kunnissa ovat yleistyneet koko perheen sijoitusyksiköt. Koronan myötä kuitenkin päihdepalvelut muutettiin monissa kunnissa alta aikayksikön etäpalveluksi, eivätkä päihdeongelmaiset vanhemmat pystyneet kiinnittymään tämänmuotoiseen palveluun. Tässä yhteydessä perheitä tippui palveluiden ulkopuolelle", Puustinen-Korhonen sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että päihderiippuvaisia vanhempia pyritään kunnissa auttamaan kaikin tavoin.

"Minun on hirveän vaikea ajatella, että päihderiippuvaiselle äidille ei annettaisi kunnassa apua, jos hän on sitä halukas vastaanottamaan. Rahapulaan vedoten odottavilta äideiltä tai pienten lasten vanhemmilta ei kyllä varmasti apua kielletä."

ETKL:n lisäksi päihderiippuvaisia äitejä kuntouttavat Tampereella toimiva perhetukikeskus Päiväperho, Päihdesairaala, Mikkeli-yhteisö ja Kankaanpään A-koti.

Päihdesairaalan tarjoamassa kuntoutuksessa ei ole asiakaskatoa havaittu, kertoo laitos- ja vaativien erityispalveluiden johtaja Timo Väisänen.

"Laitoshoidon käytössä oli pientä notkahdusta maalis–huhtikuussa, mikä johtui varmasti siitä, että asiakkaat eivät uskaltaneet tulla koronan pelossa hoitoon. Mutta sen jälkeen emme ole samanlaisia huomioita tehneet", Väisänen sanoo.

Hänen mukaansa kunnat lähettävät kuitenkin nykyään asukkaitaan laitoshoitoon selkeästi nihkeämmin kuin aiemmin. Kuntakohtaisia erojakin on paljon.

"Monissa kunnissa pyritään tulemaan toimeen avohoidon keinoilla hyvinkin pitkään."

Lue lisää

Ensi- ja turvakotien liitto: Avunhakijoita enemmän kuin koskaan – erityisesti on lisääntynyt lähisuhdeväkivaltaan haettava apu

Ensikoti tukee perhettä alkuun: ”Myönteiset yhteiset hetket auttavat jaksamaan myös silloin, kun arki tuntuu harmaalta"

Romantiikka ja uskollisuus ovat palanneet parisuhteisiin – samalla suhteet ovat lyhyempiä ja monimuotoisempia

Katso listalta oman kuntasi koronatilanne – väkilukuun suhteutettuna ilmaantuvuus on nyt suurinta Rautalammilla, Alajärvellä, Soinissa, Vantaalla ja Helsingissä