Kotimaa

Husilla ennakoidaan joulun ajasta hyvinkin vaikeaa – toimitusjohtajan mukaan valmiuslaillekin saattaisi olla tarvetta henkilökunnan riittävyyden varmistamiseksi

Joulun aikaan keskitytään akuuttihoitoon, ja ennalta suunniteltua hoitoa ajetaan pienemmäksi.
Pullonkaulana on erityisesti henkilöstön saatavuus, jonka varmistamiseksi on tehty tarkat suunnitelmat. LEHTIKUVA / Anni Reenpää

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoo, että joulun ajasta ennakoidaan sairaanhoidossa mahdollisesti hyvinkin vaikeaa. Pullonkaulana on erityisesti henkilöstön saatavuus, jonka varmistamiseksi on tosin tehty tarkat suunnitelmat, mutta pahetessaan koronaepidemia saattaa silti aiheuttaa ongelmia.

"Ei se välttämättä helppo tilanne meille ole, se saattaa olla hyvin vaikea", Tuominen sanoo.

Hän arvioi, että tilanne saattaa mennä jopa sellaiseksi, että valmiuslain käyttöönotolla olisi henkilöstön riittävyyden kannalta merkitystä.

Tuomisen mukaan mahdollisiin kiirehuippuihin on varauduttu erilaisilla malleilla, jotka mahdollistaisivat lisätyövuorojen tekemisen ja työntekijöiden hälyttämisen töihin tarvittaessa. Näistä on Tuomisen mukaan sovittu liittojen kanssa.

Joulun aikaan joka tapauksessa keskitytään akuuttihoitoon, ja ennalta suunniteltua hoitoa ajetaan pienemmäksi.

Tuominen kuitenkin painottaa, että yhtä tehohoitopaikkaa varten tarvitaan viiden hoitajan työpanosta, ja lisäksi hoidossa menee lääkärin aikaa.

Työntekijöiden riittämisen varmistamiseksi Hus tiedottaakin päättäneensä ottaa käyttöön niin sanotun ylimääräisen työvuoron lisän, jota maksettaisiin joulukuun puolivälin ja tammikuun alun väliselle ajalle sijoittuvasta työstä. Husin mukaan vuorolisän suuruus on neuvoteltu yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa.

"Tehohoidon tarve on noussut tasaisesti koko syksyn, ja huolenamme on koulutetun henkilöstön saatavuus joulun aikaan ja vuoden vaihteessa", sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi tiedotteessa.

Husilla on tällä hetkellä sairaalahoidossa noin 60 koronapotilasta, ja teholla heistä on nyt yhdeksän. Tilanne on pysynyt viime päivinä tasaisena, kun muutama viikko sitten luvut olivat vielä voimakkaassa kasvussa.

Tehtyjen koronatestien positiivisuusprosentti, eli positiivisten testien osuus sadasta tehdystä testistä, oli marraskuun puolivälin jälkeen korkeimmillaan noin neljä. Sen jälkeen on tultu hieman alaspäin, mitä Tuominen pitää "heikkona, mutta selkeästi positiivisena signaalina".

Tuominen kertoo myös, että testejä tehdään tällä hetkellä noin 6 000–7 000 päivässä, mutta enemmänkin voitaisiin tehdä. Hän kehottaakin kaikkia oireilevia hakeutumaan testiin.

"Tilanne on erittäin hyvä", hän kuvaa testikapasiteettia ja tulosten valmistumisnopeutta.

Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen puolestaan kertoo, että näytteiden positiivisuusprosentti on ikäryhmistä korkein eli lähes neljä prosenttia 16–30-vuotiailla.

Viime kuukausina ikääntyneiden osuus sairastuneissa on lisääntynyt, mikä herättää terveydenhuollossa erityistä huolta. Ruotsalainen huomauttaa, että marraskuu on erityisesti ollut hoivalaitosepidemioiden kannalta synkkä kuukausi.

Ruotsalaisen mukaan tartunnan lähteistä 60 prosenttia ei saada selvitettyä. Tiedetyistä lähteistä suuri osa on perhepiiristä, mutta myös päiväkodeissa, harrastuksissa ja ravintoloissa on todettuja tapauksia. Ruotsalainen harmittelee myös, että joukkoaltistumisia on edelleen esiintynyt myös yksityistilaisuuksissa, joiden järjestämisestä ihmisten on toivottu nyt pidättäytyvän.

Lue lisää

Korona ajoi kansan kalaan

THL: Suomessa 217 uutta koronavirustartuntaa – rokotuksen saaneita lähes 56 000

Tutkijapaneeli: WHO ja Kiina olisivat voineet toimia nopeammin pandemian alussa – mahdollisuuksia nopeampaan toimintaan olisi ollut

Ministeri Leppä lupaa turvata kausityövoiman saatavuuden – tuottajat odottavat nopeita päätöksiä