Kotimaa

EU-maat sopivat ilmastotavoitteen kiristämisestä vuodelle 2030 – päästöjä vähennettävä ainakin 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna

Pidemmällä aikavälillä EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuodelle 2050.
EU-maiden johtajat ovat neuvotelleet huippukokouksessa Brysselissä. LEHTIKUVA/AFP

EU-maat ovat sopineet kannattavansa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä ainakin 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon, kertoo Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel Twitterissä. Asiasta neuvoteltiin läpi yön huippukokouksessa Brysselissä.

Neuvottelut venyivät, koska päätöksen yksityiskohdista ei ensin löytynyt yksimielisyyttä. Uutistoimisto AFP:n mukaan jäsenmaista esimerkiksi Puola oli varuillaan tavoitteeseen sitoutumisesta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ennakoi jo ennen kaksipäiväisen kokouksen alkua, että ilmastokysymyksestä käytäisiin hankalaa ja pitkää keskustelua.

Euroopan parlamentti on vaatinut vielä tiukempaa kiristystä ja tavoitteen nostamista 60 prosenttiin. EU:n nykyinen päästövähennystavoite vuodelle 2030 on 40 prosenttia.

Ilmastotavoitteen kiristäminen tulee tarkoittamaan sitä, että EU:n on käytävä läpi iso tukku lainsäädäntöä ja päätöksiä, jotta ne ovat linjassa uuden tavoitteen kanssa.

Komission odotetaan esittelevän uudistuksia kesäkuuhun mennessä.

Pidemmällä aikavälillä EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuodelle 2050 pitääkseen kiinni sitoumuksistaan Pariisin ilmastosopimukseen. Ilmastoneutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Suomen oma tavoite on jo nyt yhteistä EU-tavoitetta kunnianhimoisempi. Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuonna 2035.

Aiemmin yöllä EU-maiden johtajat tuomitsivat Turkin toimet itäisellä Välimerellä. Kokouksen päätelmien mukaan EU-maat voivat lisätä nimiä viime vuonna perustetulle pakotelistalle, joka luotiin vastalauseena Turkin laittomalle poraustoiminnalle Kyproksen kontrolloimalla alueella.

Päätelmissään EU-johtajat myös pyytävät komissiota ja EU:n ulkosuhteista vastaavaa Josep Borrellia laatimaan raportin EU:n ja Turkin suhteesta sekä etenemisvaihtoehdoista, mukaan lukien Turkin vastaisten pakotteiden perusteiden laajentamisesta. Asiaan palataan viimeistään maaliskuun huippukokouksessa.

Tänä vuonna tunnelma on jälleen kiristynyt, koska Turkki on jatkanut maakaasun etsimistä kiistellyillä vesialueilla. Kreikan mukaan Turkki on etsinyt kaasua Kreikalle kuuluvilta vesialueilta.

Turkki-suhdetta koskevan tekstin hiominen meni huippukokouksessa niin ikään aamuyön pikkutunneille.

EU-johtajat sopivat eilen ratkaisusta oikeusvaltiokiistaan, joka oli pidätellyt EU:n monivuotista budjettia ja 750 miljardin euron elpymispakettia.

Huippukokous jatkuu edelleen. Ilmastokysymyksen jälkeen johtajat siirtyivät käsittelemään lyhyesti Britannian kauppasopimuksen neuvottelutilannetta.

Lue lisää

EU:ssa sopu: rekkojen päästöjä leikattava 30 prosenttia 2030 mennessä – "Voisi olla kunnianhimoisempi"

Elinkeinojen menetyksistä kärsivät perheet haastavat EU:n oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista

Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt laskussa – komissio: Suurin muutos sähköntuotannossa, jossa fossiilisia korvattu uusiutuvilla raaka-aineilla

Suomalaiset mepit iloitsivat puurakentamisen mainitsemisesta EU:n tulevaisuuspuheessa: "Hyvä, ettei puuta nähdä vain nieluna"