Kotimaa

Suku- ja perheriidat ovat muuttuneet rajusti vuosien kuluessa: Kodin askareiden sijaan nykyisin riidellään vaikkapa puutteellisen huomion takia

Riitojen muuttumisen taustalla ovat esimerkiksi tekniikan kehitys sekä fyysisen etäisyyden kasvu kaupungistumisen myötä.
Maskot, Trinidad Carrillo, Fotomaschinist / Lehtikuva
Riitelyssä on jonkin verran eroa sen suhteen, ovatko osapuolet saman perheen jäseniä vai kaukaisempia sukulaisia. Asiantuntijan mukaan perheen kesken tunnekysymysten merkitys on voimakkaampi kuin kaukaisempien sukulaisten välillä.

Suomalaisten suku- ja perheriidat ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmenien aikana esimerkiksi sosiaalisten suhteiden muuttumisen ja tekniikan kehittymisen takia.

Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Eemeli Hakoköngäs kertoo, että oikeastaan ensimmäinen muutos riitelyssä lähti hiljalleen liikkeelle jo vuosisatoja sitten. Riitelyn historian ensimmäinen muutosvaihe lähtee liikkeelle 1500-luvulta ja kestää 1950-luvulle saakka. Sen jälkeen alkanut muutos on kestänyt näihin päiviin saakka.

Leimallinen ero menneiden vuosikymmenien, jopa vuosisatojen ja nykyajan välillä on se, että aiemmin riidan aiheet ja riitely itsessäänkin liittyi pitkälti konkreettisiin aiheisiin, kuten kodin askareisiin tai vaikkapa naapurin ja oman tontin rajanvetoon. Sen sijaan 1950-luvulta lähtien on vahvistunut suuntaus, jossa riidat liittyvät ihmisten tunteisiin, keskinäiseen vuorovaikutukseen ja siinä tehtyihin tulkintoihin.

"Yleistäen voidaan sanoa, että nyt riidan aiheet ovat toisenlaisia. Sekä vanhemmat että lapset voivat loukkaantua vaikkapa kokiessaan, etteivät ole saaneet tarpeeksi huomiota", Hakoköngäs sanoo.

Riitojen mekaniikassa olennaisessa osassa on myös se, että siinä missä aiemmin riidan aiheita voitiin usein jollain tavalla mitata, enää se ei useinkaan ole mahdollista.

"On usein mahdotonta mitata, kuka on antanut vaikka vanhemmilleen eniten huomiota tai ollut eniten avuksi", yliopistonlehtori huomauttaa.

Menneisyydessä perheeseen saattoi kuulua useita sukupolvia ja myös muita sukulaisia. Nykyisin tyypillinen perhekoko on noin kolme ihmistä.

"Perhepiiri on rajautunut aika paljon pienemmäksi. Ennen myös sukulaisverkostot saattoivat olla hyvinkin laajoja", Hakoköngäs huomauttaa.

Perhesuhteiden rajautumisen lisäksi myös fyysiset etäisyydet ovat kasvaneet kaupungistumisen myötä. Aiemmin oli yleistä, että käytännössä koko elämä elettiin omassa lähiyhteisössä sukulaisten kanssa jopa samassa talossa. Nykyisin sukulaissuhteiden vaaliminen painottuu yhä enemmän juhlapyhiin, kuten jouluun sekä syntymäpäiviin ja hautajaisiin.

"Meillä on entistä vähemmän niitä arkipäivän kontakteja sukulaisiin", Hakoköngäs sanoo.

Koska arkisia kontakteja ei usein luonnostaan ole ainakaan entiseen malliin, johtaa se siihen, että odotukset harvojen tapaamisten suhteen kasvavat joskus suuriksikin. Toisaalta myös yhteydenpitoon nykyisin käytettävä tekniikka saattaa altistaa riidoille.

"Puhelimen ja netin välityksellä viestinnässä syntyy helposti väärinymmärryksiä, ja voi tulla tahattomasti riitoja", yliopistonlehtori pohtii.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tekniikan kehittymisen ansiosta yhteydenotto on toisaalta myös aiempaa helpompaa. Näin ollen myös väärinymmärrysten ja riitojen välttämiseen on ainakin periaatteessa olemassa keinoja.

Tekniikan kehittymisen ansiosta riidoista on tullut Hakokönkään arvion mukaan aiempaan verrattuna vähemmän fyysisiä.

"Riidan tavat ovat muuttuneet entistä enemmän verbaalisiksi eli sanallisiksi", hän sanoo.

Yliopistonlehtori huomauttaa, että toki myös verbaalinen riitely voi olla rajua.

Riitojen muuttuminen linkittyy Hakokönkään mukaan osittain myös siihen, että sosiaaliset normit ovat muuttuneet.

"Ennen väkivalta oli hyväksytympi keino ratkaista ongelmia. Nykyään se on paitsi rikos, myös lähtökohtaisesti tuomittavaa", hän kertoo.

Tässäkin asiassa oma roolinsa on sosiaalisten etäisyyksien kasvulla.

"Jos nukutaan samassa pirtissä koko perheen kanssa, ja on hyvin riitaisat välit, kyllähän siinä sitten helpommin sitä fyysistäkin kahnausta syntyy", tutkija pohtii.

Riitojen historiallisessa kehityskaaressa esiin nousee myös se, että nykyisin erimielisyyksiä voi syntyä aiempaa herkemmin, jos lähipiirin sosiaaliset etäisyydet kasvavat kovin suuriksi. Käytännössä kyse on siis siitä, että nykyisin perheissä ja suvuissa voi olla hyvin erilaisiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvia ihmisiä.

Vielä 1900-luvun alkupuolella elettiin niin sanottua säätyvallan aikaa, jolloin eri yhteiskuntaluokat eivät yleensä sekoittuneet toisiinsa, ja kaikki suvun edustajat olivat käytännössä esimerkiksi joko talonpoikia tai virkamiehiä.

"Silloin se maailma, josta perheessä keskusteltiin, oli aika samanlainen. Ja ehkä myös varallisuuden suhteen elettiin aika samalla tasolla. Sitä mukaa, kun koulutusmahdollisuudet paranivat ja säätyjen sitovuus katosi, on tullut sellaisia tilanteita, että siinä perheessä tai sukupiirissä on ihmisiä, jotka kuuluvat hyvin erilaisiin taustoihin", Hakoköngäs valaisee.

Erimielisyyksien taustalla voivat olla vaikkapa erilaiset elämäntavat ja ajattelumallit. Toisaalta myös käsitykset arvoista voivat erota rajustikin sukulaisten kesken.

"Yksi voi olla sitä mieltä, että perintömetsä pitäisi suojella. Toinen taas voi olla sitä mieltä, että se pitää myydä tukkipuiksi", yliopistonlehtori antaa esimerkin.

Viimeisimmän sysäyksen tämä kehitys sai 1950-luvun jälkeen, kun akateemisen koulutuksen opiskelijamäärät kasvoivat rajusti, ja käytännössä mistä tahansa päin Suomea oli mahdollista päästä opiskelemaan korkeakouluun.

"Yliopistoura ja kaupunkilainen elämä saattoivat erottaa hyvin paljon niistä sinne kotikulmille jäävistä ihmisistä", Hakoköngäs pohtii.

Riitelyssä on jonkin verran eroa sen suhteen, ovatko osapuolet saman perheen jäseniä vai kaukaisempia sukulaisia. Hakokönkään mukaan perheen kesken tunnekysymysten merkitys on voimakkaampi kuin kaukaisempien sukulaisten välillä.

"Esimerkiksi sisaruksilla voi olla jotain keskinäisiä kiistoja. Aika yleinen on kokemus siitä, että joku sisarus on saanut enemmän huomiota kuin muut. Muiden sukulaisten kesken ei niinkään usein sellaisista riidellä, koska ollaan etäisempiä", hän sanoo.

Sukulaisten kesken riitojen polttoaineena ovat yliopistonlehtorin mukaan erilaiset sosiaaliset taustat eli siis se, että ihmiset eroavat esimerkiksi koulutuksen tai ammattiaseman suhteen.

"Sukulaisten välillä erot ajatusmaailmoissa ja elämismaailmoissa voivat olla vielä suurempia kuin perhepiirissä. Joku sukulainen voi olla hyvin taloudellisesti menestynyt ja toinen kärsiä köyhyydestä", Hakoköngäs sanoo.

Yksi asia on vuosien vierimisestä huolimatta pysynyt entisellään. Edelleen yleisimmät riidan aiheet nimittäin liittyvät perintöön tai ylipäätään omaisuuteen. Perinnöstä on riidelty jo vuosisatojen ajan. Ensimmäiset merkinnät perintöriidoista ovat Suomessa 1500-luvulle päivätyissä oikeuden pöytäkirjoissa.

"Siinä vaiheessa, kun perintöä jaetaan, hyvätkin perhesuhteet voivat mennä solmuun", Hakoköngäs sanoo.

Perintöriitojen taustasyy liittyy yliopistonlehtorin mukaan yleensä kokemukseen oikeudenmukaisuudesta. Jos perinnön saaja on esimerkiksi hoitanut vanhempiaan oman kokemuksensa mukaan muita enemmän, voi se herättää ajatuksen siitä, että hän olisi ansainnut perintöä muita enemmän.

Vaikka perintöriidat sinällään ovat pysyneet ennallaan, ovat perinnön kohteet luonnollisesti muuttuneet. Entisaikaan perittiin lähinnä maaomaisuutta, kun rahaa ja muuta omaisuutta ei juurikaan ollut. Nykyään perittävä omaisuus voi olla esimerkiksi sijoitusasuntoja tai osakkeita.

Lue lisää:

Kiinteistökauppa aiheuttaa yhä useammin vakavia riitoja – asiantuntija kertoo, miten voit välttyä pahimmassa tapauksessa pitkältä ja kalliilta oikeusprosessilta

Sijoiltaan nyrjähtäneen parisuhteen korjaaminen alkaa omasta itsestä: "Oma onnellisuus ei ole toisen vastuulla"

S-Pankki: Käräjäoikeuksissa oli viime vuonna yli 1 400 perintöriitaa – joillakin perintö voi lähes kokonaisuudessaan sulaa riitelyn kustannuksiin

Lue lisää

Koronan torjunnassa nyt kaaoksen makua

Millaisia ovat suomirockin matkailulaulut? Väitöskirjan mukaan matkatarinat ovat usein jatkumoa yksinäisyys-kuvauksille

Asiantuntija kertoo: Näin voit välttää yleisimmät perhe- ja sukuriidat

Väitöstutkimus: Äidin altistuminen laajasti maailmalla käytetylle torjunta-aineelle voi altistaa myös sikiön – Suomessa aine ei ole käytössä kasvinsuojeluaineena