Apulaisprofessori muistuttaa etenkin vanhempia moneen nykyajan suosittuun peliin sisäänrakennetusta mekaniikasta, joka on tuttu uhkapeleistä.
Suomen Pelitutkimuksen Seuran puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Marko Siitosen mukaan monissa suosituissa ilmaispeleissä on ideana, että pelaajat metsästävät pelatessaan erilaisia satunnaisia palkintoja.
"Se palkinto tulee tällaisista satunnaisesti arvottavista suljetuista laatikoista eli loot boxeista. Palkinto saattaa olla joku tavara, jolla pärjää pelissä paremmin tai hahmolle joku vaatetus", Siitonen sanoo.
Erityisen ikävän tilanteesta tekee se, että näitä pelejä pelaavat myös hyvin nuoret lapset.
"Tätä kautta pientenkin lasten on mahdollista ikään kuin päätyä uhkapelien logiikan piiriin", apulaisprofessori kuvailee.
Käytännössä kyse on siis siitä, mitä pidempään peliä pelaa, sitä enemmän siitä saa myös näitä satunnaisia palkintoja. Kouluttavaa palkinnoissa on tutkimusten mukaan juuri niiden satunnaisuus.
"Toivo siitä, että tällä ehkä kertaa sieltä laatikosta paljastuu juuri se kaikkein paras esine, saa palaamaan uudelleen ja uudelleen saman suljetun laatikon ääreen", apulaisprofessori kertoo.
Ilmiö koskettaa Siitosen mukaan käytännössä kaikkia ilmaispelejä.
"Niin sanottu free-to-play -pelimalli sisältää useimmiten jonkun tällaisen satunnaiselementin", hän kertoo.
Esimerkkejä suosituista uhkapelilogiikan avulla toimivista peleistä ovat muun muassa Fortnite ja Counter Strike. Vaikka Counter Strike ei olekaan ilmaispeli, sisältää se silti satunnaiselementin, joka mahdollistaa hahmon ulkonäön muuttamisen.
Siitosen mukaan monet vanhemmat eivät kiinnitä pelien sisäiseen toimintalogiikkaan huomiota, koska siihen ei välttämättä suoraan liity raha.
Apulaisprofessori toivoo, että peliyhtiöissä maltettaisiin etsiä vaihtoehtoja satunnaispalkintomallille.
"Ymmärrän toki myös sen, että siinä (pelin tekemisessä) on kyse bisneksestä, ja sekin puoli on otettava huomioon", hän painottaa.
Oululaisen peliyhtiö Fingersoftin liiketoiminta perustuu käytännössä niin sanottuun free-to-play -pelimalliin. Toimitusjohtaja Celine Pasula on sitä mieltä, että pelejä koskeva lainsäädäntö kehittyy sitä mukaan, kun pelitkin kehittyvät.
"Keskustelu on aina hyvää ja asioita pitää katsoa eri näkökulmista. Asioita pitää tehdä terveeltä pohjalta", Pasula sanoo.
Välttämättä pelkän loot box-mallin varaan rakentaminen ei olisi edes järkevää.
"En tiedä, onko yhden pelimekaniikan varaan laskeminen toimivaa. Uskoisin, että sitä pitää ajatella vähän laajemmin", hän sanoo.
Hän uskoo, että edes loot boxien täydellinen kielto ei tapa pelialaa.
"Ala kehittyy, tulee aina uusia juttuja ja vanhat poistuvat", Pasula sanoo.
Lue lisää:
Peliasiantuntija uskoo Suomen mahdollisuuksiin hyötypelien markkinoilla
