Kotimaa

Onnettomuustutkintakeskus tutkii vuosittain noin 30 merkittävää onnettomuutta – johtaja kertoo, miten tutkintaprosessi etenee

Pelastustoimet tehdään onnettomuuspaikalla käytännössä loppuun saakka ennen kuin onnettomuustutkijat aloittavat työnsä kentällä.
Kuvat: Onnettomuustutkintakeskus
Keskimäärin onnettomuustutkinta vie nykyään aikaa noin 270 päivää. Vielä vuonna 2012 tutkinta vei huomattavasti nykyistä pidempään eli keskimäärin 564 päivää.

Onnettomuustutkintakeskukselle tulee päivittäin eteen onnettomuuksia, joiden kohdalla harkitaan, onko tapaukseen syytä tarttua. Suurin osa onnettomuuksista karsiutuu kokonaan tutkinnan ulkopuolelle.

Ennen varsinaista tutkintaa tehtävän alustavan tutkinnan tasolle jää johtaja Veli-Pekka Nurmen mukaan kymmenkunta tapausta. Vuosittain Onnettomuustutkintakeskus tutkii virallisesti ja perusteellisesti 20-30 erilaista onnettomuustapausta. Vuonna 2020 se sai valmiiksi 18 tutkintaa.

Ennen tutkinnan alkua Onnettomuustutkintakeskukselle välittyy tieto onnettomuudesta. Maalla tapahtuvista onnettomuuksista tieto tulee käytännössä samaan aikaan pelastusviranomaisten kanssa. Hätäkeskuksen tietojärjestelmä ilmoittaa kaikista suurista onnettomuushälytyksistä suoraan Onnettomuustutkintakeskukselle.

Merellä tapahtuvissa onnettomuuksissa tieto kulkee Rajavartiolaitoksen meripelastuskeskuksesta puhelinsoitolla Onnettomuustutkintakeskuksen päivystäjälle.

Vaikka tieto onnettomuudesta kulkeekin Onnettomuustutkintakeskukselle hyvin nopeasti pelastustoimet tehdään onnettomuuspaikalla käytännössä loppuun saakka ennen kuin onnettomuustutkijat aloittavat siellä työnsä.

Kun tieto onnettomuudesta on saatu, alkaa kuitenkin heti tapahtua. Nurmi kertoo, että ympäri vuorokauden työskentelevä Onnettomuustutkintakeskuksen päivystäjä ottaa yhteyttä tutkijoihin. Kun tarvittavat ihmiset on tavoitettu, kasataan onnettomuudelle tutkintaryhmä.

Aina koko tutkintaryhmä ei suuntaa välittömästi onnettomuuspaikalle. Tyypillisesti osa tutkijoista menee onnettomuuspaikalle ja osa heistä työskentelee jossain muualla, kuten Onnettomuustutkintakeskuksen toimistolla.

Ensimmäisessä vaiheessa tehtävässä alustavassa tutkinnassa selvitetään mitä on tapahtunut, millaiset ovat onnettomuuden erityispiirteet, ja se onko syytä käynnistää varsinainen tutkinta. Alustava tutkinta kestää kahdesta kolmeen vuorokautta.

Onnettomuuden erityispiirteet selvitetään siksi, että tiedetään, millaista osaamista perusteellisen tutkinnan tekemiseen vaaditaan. Mikäli varsinainen tutkinta päätetään käynnistää, tehdään tutkintapäätös ja tutkinnalle nimitetään oma tutkintaryhmänsä. Tyypillisesti ryhmässä on mukana neljästä viiteen henkilöä.

Onnettomuustutkinnassa hyödynnetään esimerkiksi asiakirja-aineistoa ja erilaisia teknisiä tallenteita. Kun asiakirjat ja tallenteet on saatu, alkaa niihin perehtyminen.

Faktojen keräämisestä siirrytään analyysivaiheeseen ja viimeisessä vaiheessa on johtopäätösten vuoro.

Johtopäätösten perusteella Onnettomuustutkintakeskus antaa turvallisuussuositukset. Tutkintaselostuksen viimeistelyn ja asianosaisten lausuntojen jälkeen selostus julkaistaan.

Keskimäärin onnettomuustutkinta vie nykyään aikaa noin 270 päivää. Vielä vuonna 2012 tutkinta vei huomattavasti nykyistä pidempään eli keskimäärin 564 päivää. Nurmi kehuu, että tutkinta on jo monen vuoden ajan saatu purkkiin korkeintaan vuoden aikana.

Vaikka tilanne on mennyt muutamassa vuodessa paljon eteenpäin, ei nykyisestä voida Nurmen mukaan paljoa nipistää pois.

"Olemme katsoneet, että täyttä tutkintaa, jota turvallisuustutkintalaki edellyttää, emme pysty alle puolen vuoden tekemään", hän sanoo.

Tutkinta-aikaa ei ole lyhennetty säästömielellä. Johtaja huomauttaa, että onnistumisen takana on hänen mukaansa se, että tutkintaprosessia on kehitetty. Prosessia on pohdittu esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten se kannattaa järjestää, johtaa ja raportoida. Lopputuloksena on syntynyt merkittäviä säästöjä, vaikka niihin ei ole pyrittykään.

"On lähdetty tekemään parempaa, mutta lopputulos on se, että saamme parempaa, nopeammin ja halvemmalla", Nurmi lisää.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja korostaa, ettei heidän työnsä suinkaan lopu siihen, että tutkintaselostus menee julki.

"Meillä on lakisääteinen velvollisuus seurata meidän antamien suositusten toteutumista", Nurmi sanoo.

Lue lisää:

Amorella hinattiin satamaan – lautalla on edelleen kymmenittäin rekkoja ja henkilöautoja

Merivartija kuoli partioveneen upottua Suomenlahdella – veneessä oli kolmen hengen miehistö

Moottorikelkkailija kuoli onnettomuudessa Liperissä – kelkka saattoi osua kiveen

Lue lisää

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja kertoo, millaisilla taustoilla suuronnettomuuksia tutkitaan – lento-onnettomuuden tutkinnasta ei vastaa neljä lentäjää

Miten onnettomuustutkinta, poliisin rikostutkinta ja palonsyyntutkinta eroavat toisistaan? Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja kertoo ja selittää myös, mitä ihmettä tarkoitetaan onnettomuustutkijoita koskevalla todistamiskiellolla

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja paljastaa tutkijoidensa kohtaaman painostuksen: Asiantuntemusta yritetään hyödyntää omien tarkoitusperien ajamiseen ja vastuukysymysten selvittämiseen

Kun juna suistuu raiteilta tai useita ihmisiä kuolee liikenteessä, hälytetään paikalle Onnettomuustutkintakeskus – johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo, miten tutkittavat tapaukset valitaan