Kotimaa

Pääministeri Marin: Nykyisillä rajoitustoimilla tuskin mennään kovin pitkään, vaan kiristyksiä tullaan tekemään

Marin ei suoraan ottanut kantaa pääkaupunkiseudun ilmoitukseen siitä, että lasten harrastustoimintaa avataan rajoitetusti.
Hallitus neuvottelee asiasta illalla Helsingin Säätytalolla. Kuvassa pääministeri Marin saapumassa Säätytaloon maanantaina. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo, että Suomi voi olla aika pian tilanteessa, jossa keskustellaan koronan kakkostasolle siirtymisestä eli siitä, että koko maassa otettaisiin voimakkaat toimet yhteisesti käyttöön.

Marin sanoi Säätytalon portailla toimittajille, että nykyisillä rajoitustoimilla tuskin mennään kovin pitkään, vaan kiristyksiä tullaan tekemään.

Marin ei suoraan ottanut kantaa pääkaupunkiseudun ilmoitukseen siitä, että lasten harrastustoimintaa avataan rajoitetusti. Marin sanoi, ettei ole tutustunut asiaan vielä kunnolla. Hän kuitenkin toisti, että hallitus on vedonnut siihen, ettei rajoituksia nyt höllennettäisi.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan uskoo, että pääkaupunkiseutu tuntee vastuunsa.

"Se teki varmasti kokonaisarvion lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta", Saarikko sanoo.

Hänen mukaansa tilannetta pitää tarkkailla jokainen päivä. Hän sanoi, että myös kaikki hallituspuolueet kantavat huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ei myöskään ollut ehtinyt tutustua kunnolla pääkaupunkiseudun ratkaisuihin. Hän sanoi olevansa huolissaan, onko kaikille tullut sellainen tilannekuva, joka vastaa todellisuutta.

"Olemme tilanteessa, jossa nykyisillä rajoituksilla vedetään ihan viimeisiä lenkkejä. Jos tautitilanne on huonontumassa niin kuin tartuntatautiviranomaiset ennustavat, olemme hyvin pian tilanteessa, jossa taso kaksi joudutaan ottamaan käyttöön", Kiuru sanoo.

Tasolla kaksi alueellisten rajoitusten sijaan rajoitukset olisivat yhtenäisiä koko maassa.

Maa- ja metsätalousministeriö toivoo hallituksen päättävän tänään linjauksista, joilla turvataan ulkomaisen kausityövoiman saanti tiloille koronatilanteesta huolimatta. Ensimmäiset kausityöntekijät ovat saapumassa Suomeen jo maaliskuussa, sillä istutuskausi alkaa varhain keväällä.

Ministeriö esittää STT:n tietojen mukaan, että EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Ukrainasta, tulevat kausityöntekijät lennätettäisiin charter-lennoilla keskitetysti Helsinki-Vantaalle, jossa heidät ohjattaisiin suoraan koronatestiin. Sen jälkeen työnantajat hakisivat heidät lentokentältä omille työpaikoilleen, jossa he olisivat omaehtoisessa karanteenissa, kunnes toinenkin testi olisi otettu. Toinen koronatesti tulisi hybridistrategian mukaisesti ottaa 72 tunnin kuluttua.

Charter-lennoista on ministeriön mukaan viime vuoden perusteella hyviä kokemuksia. Kausityöntekijät itse maksaisivat lennot.

Viime vuonna testauksia ei maahan saapuville kausityöntekijöille tehty.

Maa- ja metsätalousministeriö perustaa esityksensä siihen, että työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan välttämättömiä ulkomaista työvoimaa edellyttäviä työtehtäviä on erityisesti muun muassa maa-, puutarha- ja kalataloudessa.

Työnantajilla olisi velvollisuus huolehtia siitä, että kaikki tiloille ulkomailta töihin tulevat työntekijät tietävät maahantulo-ohjeistukset ja sen, miten tiloille pitää siirtyä, mitkä ovat hygieniaohjeistukset ja miten toimitaan, jos tulee korona-altistuminen tai tauti. Tiloilla tulisi noudattaa myös THL:n ohjeita.

Nykylainsäädännön perusteella ketään ei voi pakottaa testiin, mutta suositus esimerkiksi testiin menemisestä olisi nyt vahva, ministeriöstä kerrotaan.

STT:n tietojen mukaan ministeriö esittää lisäksi, että viime vuoden kaltaisista tilakohtaisista kiintiöistä luovuttaisiin ja tilat itse määrittelisivät työvoiman tarpeensa.

Viime vuonna hallituksen määrittelemä kiintiö oli kaiken kaikkiaan 9 000 kausityöntekijää. Schengen-alueen ulkopuolelta tuli viime vuonna 7 000 kausityöntekijää ja sisältä sen verran, että kiintiö suunnilleen täyttyi.

Normaalisti kausityöntekijöitä tulee Suomeen noin 15 000–16 000.

Maa-ja metsätalousministeriöstä arvioidaan, että sen laatima tarkka ohjeistus alkutuotannon kausityöntekijöille olisi käypä myös esimerkiksi rakennustyömaille tuleville kausityötekijöille. Ohjeistuksella halutaan varmistaa, ettei tartuntaketjuja pääse syntymään.

Sosiaali- ja terveysministeriössä yritetään edelleen kuumeisesti löytää oikeudellisia perusteita, joilla ulkomailta Suomeen tuleva matkustaja voitaisiin velvoittaa koronatestiin. Testiin voisi määrätä, jos tulijalla ei ole todistusta hiljattain otetusta testistä tai sairastetusta covid-19-taudista.

"Rokotustodistuksen näyttämisen osalta tilannetta arvioidaan vielä", ministeriöstä kerrotaan.

Nykylainsäädännön mukaan näytteenotto perustuu vapaaehtoisuuteen, eivätkä esimerkiksi kaikki Virosta laivoilla saapuvat matkustajat ole siihen suostuneet.

Ministeriössä uskotaan nyt, että perustuslain vaatima välttämättömyysedellytys "pakkotestaukseen" voisi täyttyä sillä, että virusmuunnokset leviävät erittäin nopeasti ja ulkomailta tulleiden tartuntojen määrä on jonkin verran lisääntynyt.

Hallituksen aiempi esitysluonnos sai täystyrmäyksen perustuslakivaliokunnalta. Sosiaali- ja terveysministeriössä halutaankin nyt valmistella esitys, jolla on mahdollisuus mennä läpi. Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti on suositellut, että testeihin perustuvaa mallia olisi myös syytä arvioida.

Ministeriön mukaan asiasta voisi olla enemmän informoitavaa viikon kuluttua. Keskiviikon neuvotteluissa ei testausmalli ole käsittelyssä.

Lue lisää

Pitäisikö eläinten hoitajat rokottaa etujoukoissa kuten ihmisiä hoitavat? Ministeri Leppä: Menemme valitun rokotestrategian mukaisesti

Puoluesihteerit järjestäisivät kuntavaalit yhä ajallaan

THL:n Puumalaisen mukaan tuleva kolmen viikon sulkutila ei välttämättä riitä tautitilanteen parantamiseen – viimeisen viikon aikana todettu eniten koronatapauksia Suomessa koko epidemian aikana

Hallitus keskusteli valmiuslain neljän eri pykälän käytöstä – päätöksiä perjantaina