Kotimaa

Tutkimus: Raskaana olevat naiset selvisivät hyvin pandemian ensimmäisestä aallossa – unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan naisten stressitaso nousi poikkeusaikana.
Kari Salonen
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimukseen osallistui 38 raskaana olevaa naista keväällä 2020. Naiset käyttivät ranteessaan älykelloa, joka mittasi päivittäistä askelten ja unen määrää sekä sydämen sykettä ja sykevälivaihtelua.

Raskaana olevat naiset pärjäsivät hyvin koronaviruspandemian ensimmäisen aallon rajoituksissa, Turun yliopisto tiedottaa.

Pandemian ensimmäinen aalto sai suomalaiset sulkeutumaan koteihinsa, kun poikkeustilan julistamisen myötä ihmisten välinen kanssakäyminen supistettiin minimiin.

Turun yliopiston tutkimuksessa seurattujen raskaana olevien naisten stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia.

Fyysinen aktiivisuus väheni pandemiarajoitusten alkaessa, mutta rajoitusten jatkuessa paikallaanoloaika alkoi vähentyä.

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimukseen osallistui 38 raskaana olevaa naista keväällä 2020. Naiset käyttivät ranteessaan älykelloa, joka mittasi päivittäistä askelten ja unen määrää sekä sydämen sykettä ja sykevälivaihtelua.

Lisäksi naiset arvioivat stressitasoaan, aktiivisuuttaan ja unensa laatua myös älypuhelimeen ladatun sovelluksen kysymyksiin vastaamalla. Tutkimukseen osallistuvat naiset olivat rajoitusten alkaessa keskimäärin raskausviikolla 23.

Tutkimuksessa tarkasteltiin neljän viikon ajanjaksoa ennen koronaviruspandemian ensimmäisen aallon aiheuttamia rajoituksia ja neljän viikon ajanjaksoa rajoitusten aikana.

Seurannassa naisten fyysinen aktiivisuus väheni pandemian aiheuttamien rajoitusten myötä. Toisaalta myös etenevä raskaus selitti vähenevää päivittäistä askelmäärää, sillä fyysinen aktiivisuus useimmiten vähenee raskauden loppua kohden. Vastaavasti päivittäinen paikallaanolon määrä lisääntyi rajoitusten alkaessa, mutta alkoi sitten vähetä rajoitusten jatkuessa.

"Naiset saattoivat esimerkiksi alkaa hyödyntää rajoitusten aikana yleistyneitä etäliikuntamahdollisuuksia. Tutkimukseen osallistuneet naiset itse arvioivat oman aktiivisuutensa pysyneen samalla tasolla koko tutkimuksen ajan", tutkimusta johtanut apulaisprofessori Anna Axelin kertoo.

Unen määrään rajoituksilla ei näyttänyt olevan yhteyttä, vaan raskaana olevat nukkuivat yhtä pitkiä yöunia kuin aikaisemminkin. Naisten vuorokausirytmi kuitenkin muuttui niin, että nukkumaan meno ja aamuherääminen siirtyivät hieman myöhemmäksi.

Tutkimus tuotti varsin ainutlaatuista tietoa raskaana olevien naisten päivittäisen elämän sujumisesta poikkeusaikana.

"Fyysinen aktiivisuus, uni ja stressitaso kuvaavat raskaana olevan hyvinvointia monipuolisesti. Tutkimuksemme perusteella näyttää siltä, että pandemian takia asetettujen rajoitusten merkitys jää raskaana olevilla melko vähäiseksi", erikoistutkija Hannakaisa Niela-Vilen summaa.

Lue lisää

Tutkimus: Äidin raskaudenaikainen D-vitamiinin puutos lisää syntyvän lapsen ADHD-riskiä

Viranomaisten tilastot osoittavat: Koronavirustartunta ei ole erityinen riski raskaana oleville – ehkä jopa lievempi kuin muilla

Tutkimus: Kyyneltahra kertoo sian stressistä

Tutkimus vahvistaa terveysriskin: Raskausajan tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua sydäntauteihin aikuisena