Kotimaa

Nopeasti tapahtuvat kääntymykset ovat luultavasti muita yleisempiä maaseudulla asuvien ja tiettyjä uskonnollisia liikkeitä edustavien keskuudessa: "Äkillinen uskoon tuleminen on keskiarvoväestölle aika vieras kokemus"

Valtaosa kääntymyksistä tapahtuu pidemmällä aikavälillä, ja äkillisten kääntymysten osuus kaikista on melko pieni.
Jukka Pasonen
Valtaosa kääntymyksistä tapahtuu pidemmällä aikavälillä, ja äkillisten kääntymysten osuus kaikista on melko pieni.

Tarkkoja lukuja siitä, miten yleistä kääntymys joko sitten äkillisenä tai pitkäkestoisempana meillä Suomessa on, ei ole olemassa.

Tietyissä liikkeissä on kuitenkin ikään kuin sisäänrakennettuna ajatus äkillisestä kääntymyksestä. Esimerkiksi helluntailaisten herätyskokoukset ovat esimerkki institutionaalisesta rakenteesta, joka tukee äkillisiä kääntymyskokemuksia.

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan yliopistonlehtori Teemu Pauha huomauttaa, että äkilliseen kääntymykseen kannustavat liikkeet ovat uskonnollisten liikkeiden keskuudessa selkeässä vähemmistössä.

"Äkillinen uskoon tuleminen on sellaiselle suurelle keskiarvoväestölle aika vieras kokemus", hän sanoo.

Valtaosa kääntymyksistä tapahtuu pidemmällä aikavälillä, ja äkillisten kääntymysten osuus kaikista on melko pieni. Pauha huomauttaa, että tutkimuksen arvio pohjautuu Yhdysvaltojen 1900-luvun alussa vallinneeseen tilanteeseen. On myös syytä huomioida se, että tutkimus oli eräänlainen vastapuheenvuoro silloin voimissaan olleelle äkilliseen kääntymykseen keskittyvälle tutkimukselle. Toisin sanoen tutkija halusi siis kiinnittää huomion siihen, että ainakin yhdeksän kymmenestä kääntymyksestä tapahtuu pidemmällä aikavälillä.

"Uskontopsykologian alun valtavirta tutki oikeastaan pelkästään äkillisiä kääntymyksiä ja siivutti kokonaan pitkittäiset ja vaiheittaiset prosessit", Pauha sanoo.

Yliopistonlehtori korostaa, että luultavasti myös se, miten ja miksi kääntymykset tapahtuvat, on muuttunut vuosisadan kuluessa. Näin ollen siis kauan sitten tehdylle tutkimukselle ei pidä antaa liikaa painoarvoa.

Kääntymysalttiudessa on jonkin verran eroa eri sukupuolten välillä. Äkillisten kääntymyksen jonkin kriisin kautta kohdanneista on erään tutkimuksen mukaan ollut miehiä kolme viidesosaa. Ilman varsinaista kriisiä äkillisesti kääntyneiden joukossa sukupuolijakauma sen sijaan on tasainen. Vaiheittaiset kääntymykset taas ovat tutkimuksen perusteella hieman yleisempiä naisten kuin miesten keskuudessa.

Laajasti katsottuna kääntymykset ovat luultavasti yleisempiä maaseuduilla kuin kaupungeissa. Tätä selittää Pauhan mukaan se, että väestö ylipäätään on maalla uskonnollisempaa kuin suurissa kaupungeissa. Sama sääntö pätee myös silloin, kun tarkastellaan eri heräysliikkeiden kanta-alueita.

"Maaseudulla ollaan kyllä keskimäärin uskonnollisempia, mutta voi hyvin olla, että ihmiset eivät käänny vaan pitäytyvät siinä uskonnossa, mihin heidät on kasvatettu", Pauha sanoo.

Lue lisää:

Eri sukupolvien uskonnollisuudessa valtavat erot Suomessa – erityisesti naisten uskonnollisuus on vähentynyt jyrkästi

Tutkimus: Nuoret naiset ovat ottamassa etäisyyttä perinteiseen uskontoon

Islam näkyy Maaseudun Tulevaisuuden sivuilla harvemmin kuin muissa lehdissä, mutta viittauksen kansanomaiseen uskonnollisuuteen näkyvät selvästi

Lue lisää

Tutkijan mukaan salaliittoteorioihin uskotaan muuta väestöä enemmän uskonnollisten liikkeiden parissa

Jotkut meistä kokevat kuin salamana tapahtuvan uskonnollisen heräämisen – yliopistonlehtori selittää, mistä ilmiössä kyse ja ketkä heräämiselle ovat alttiimpia

Mikä saa ihmisen lähtemään mukaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan? Tutkijan mukaan olennaisessa roolissa ovat sosiaaliset suhteet

Oletko kuullut niin sanotusta voileipäpöytäuskonnollisuudesta? Ilmiöstä esimerkkejä ovat vaikkapa jooga ja meditaation harrastaminen