Kotimaa

Tarvitseeko 92-vuotias isoäiti passin? Ei, jos ei halua: ilman henkilöllisyystodistusta saa elää – mutta yhä vaikeampaa se on

Parin vuoden päästä jokainen voi hankkia henkilöllisyystodistuksen kännykkäänsä.
Jukka Pasonen

”Pitääkö 92-vuotiaalle isoäidille hankkia passi vain, jotta saisimme yhtymän veroasiat hoidettua sähköisesti”, tuskaili MT:n toimitukseen joulukuussa yhteyttä ottanut lukija.

”Isoäiti ei varmasti matkusta enää elämänsä aikana mihinkään. Sitä paitsi pelkkä passikuvaus on korona-aikana valtava riski.”

MT oli juuri julkaissut ohjeet, joilla verotusyhtymät, etuudet ja kuolinpesät pystyvät tulevaisuudessa hoitamaan veroasiansa sähköisesti Verohallinnon palveluissa.

”Meillä ikäihmisillä on passit vanhentuneet, vaimolla vain kuvallinen Kela-kortti ja minulla ajokortti, jotka eivät kummatkaan kelpaa henkilöllisyyden todentamiseen”, kertoi tilanteestaan toinen MT:n lukija.

Onko ihminen yhteiskunnan näkökulmasta enää edes olemassa, jos hänellä ei ole identiteettinsä todisteeksi viranomaisen myöntämää passia tai henkilökorttia?

Näin mustavalkoinen tilanne ei Suomessa ole.

”Meillä laki ei velvoita ketään hankkimaan itselleen henkilöllisyystodistusta”, toteaa erityisasiantuntija Kimmo Mäkinen valtiovarainministeriön digitalisaatio-yksiköstä.

Toisin on vaikkapa Virossa. Siellä laki määrää, että jokaisella kansalaisella pitää olla valtion myöntämä henkilöllisyystodistus.

Aivan toinen asia on, pärjääkö nykymaailmassa enää ilman virallista henkilöllisyystodistusta.

Ja edelleen: onko kovaa vauhtia digitalisoituvassa yhteiskunnassa mahdollista tulla toimeen ilman tunnistautumisvälinettä, jolla voi todistaa oman identiteettinsä esimerkiksi viranomaisten sähköisissä asiointipalveluissa?

Yksi MT:n joulukuista sähköisen asioinnin juttua kommentoinut lukija kertoi saaneensa Digi- ja väestötietovirastosta yhteydenoton, jonka mukaan Suomi.fi-valtuushakemuksen ja sen liitteeksi skannatun passin allekirjoitukset erosivat liikaa toisistaan. ”Allekirjoitusten vertaaminen ei tunnu kovin nykyaikaiselta tavalta todistaa henkilöllisyytensä”, lukija päivitteli.

Useimmat suomalaiset käyttävät sähköisissä palveluissa henkilöllisyytensä todentamiseen verkkopankkitunnuksiaan. Viime vuoden syyskuussa lähes 90 prosenttia viranomaispalveluiden käyttäjistä tunnistautui verkkopankkitunnuksilla, käy ilmi ICT-alaa edustavan FiCom ry:n keräämistä tilastoista.

Myös puhelinoperaattorien myöntämien mobiilivarmenteiden käyttö yleistyy. Mobiilivarmenteella viranomaispalveluihin kirjautui syyskuussa 7,6 prosenttia asiakkaista.

Verkkopankkitunnukset ja mobiilivarmenteet eivät kuitenkaan ole henkilöllisyyden osoittavia asiakirjoja, korostaa valtiovarainministeriön Mäkinen. Ne ovat palveluita, joiden käyttäjät ovat etukäteen todistaneet oman henkilöllisyytensä viranomaisen myöntämällä henkilöllisyystodistuksella.

Mäkinen vertaa palveluita ravintolan ulkoistamaan ovimiespalveluun: ovimiehen tehtävänä on ravintolan toimeksiannosta tarkistaa tulijoiden ikä näiden henkilöllisyystodistuksesta.

Samalla tavalla pankki tai teleoperaattori tarkastaa asiakkaansa henkilöllisyyden tämän virallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Tämän jälkeen palvelun käyttäjä voi pankin tai teleoperaattorin myöntämällä henkilökohtaisilla tunnistusvälineellä osoittaa viranomaiselle olevansa se henkilö, joksi palvelun tarjoaja on hänet todentanut.

”Viranomaisen myöntämä henkilöllisyystodistus on perusta, jonka pohjalle tunnistautumispalveluiden tarjoajat voivat omat palvelunsa rakentaa.”

Tarkkaan ottaen Suomessa ei nykyisellään edes ole ensisijaisesti henkilöllisyyden todentamiseen tarkoitettuja asiakirjoja, Mäkinen huomauttaa.

Sekä passi että henkilökortti ovat matkustusasiakirjoja, joita voidaan käyttää henkilöllisyystodistuksena myös muissa yhteyksissä. Ajokortti taas on tarkoitettu ajo-oikeuden osoittamiseen, eikä se kelpaa viralliseksi henkilöllisyystodistukseksi.

Valtiovarainministeriössä käynnistyi viime syksynä hanke, jonka yksi tavoite on luoda Suomeen ensimmäinen varta vasten digitaalinen henkilöllisyyden osoittamiseen tarkoitettu asiakirja. Se ei olisi nykyisten henkilökortin ja passin tapainen fyysinen kapine vaan älypuhelimeen ladattava sovellus.

Hankkeen asettamispäätöksen mukaan tavoitteena on taata kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman henkilöllisyytensä todistamiseen ja sähköisissä viranomaispalveluissa asioimiseen.

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen on tarkoitus toimia henkilöllisyyden todistamisessa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Toisin sanoen sen avulla Suomen kansalainen pystyy todistamaan henkilöllisyytensä minkä tahansa EU-maan viranomaisille.

Kun sähköinen henkilöllisyystodistus aikanaan valmistuu, onko jokaisen suomalaisen se hankittava sähköisiä viranomaispalveluita käyttääkseen?

Ei, korostaa Mäkinen. Jokainen Suomen kansalainen voi päättää itse, haluaako hän hankkia itselleen digitaalisen henkilöllisyystodistuksen. ”Ketään ei siihen tulla pakottamaan. Tavoitteena on, että viranomaispalveluiden Suomi.fi-tunnistautuminen olisi jatkossakin mahdollista esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla ja mobiilivarmenteella.”

Lue lisää

Viikkojen ruuhkat henkilökorttien hakemisessa uuden lakimuutoksen takia – ajokortilla voi yhä noutaa paketit sekä luovuttaa verta

Menikö passisi tai henkilökorttisi vanhaksi?

Mietitkö, voitko todistaa vaaleissa henkilöllisyytesi ajokortilla? Ministeriö kertoo

Sunnuntaisuomalainen: Kiristynyt rajavalvonta teki passeista rikollisten bisneksen