Kotimaa

Jotkut meistä kokevat kuin salamana tapahtuvan uskonnollisen heräämisen – yliopistonlehtori selittää, mistä ilmiössä kyse ja ketkä heräämiselle ovat alttiimpia

Muutos voi tapahtua nopeasti tai sitten pidemmällä aikavälillä.
Jukka Pasonen
Kääntymyksen taustalta löytyy usein voimakkaita emotionaalisia kokemuksia, kuten syyllisyyttä, pelkoa tai synnintuntoa. Ajatuksena on, että kääntymys tarjoaisi ainakin tilapäisen ratkaisun johonkin ongelmaan.

Silloin tällöin julkisuudessa on esillä esimerkiksi julkisuudesta tuttuja henkilöitä, jotka kertovat tulleensa yhtäkkiä uskoon. Ilmiössä on kyse kääntymyksestä.

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan yliopistonlehtori Teemu Pauha huomauttaa, että kääntymystä on tutkittu runsaasti jo yli sadan vuoden ajan. Erityisesti tutkimuksen varhaiselle vaiheelle oli tyypillistä, että kääntymys nähtiin nopeasti ikään kuin silmänräpäyksessä tapahtuvana muutoksena. Tätä selittää se, että iso osa tutkimuksesta tehtiin Yhdysvalloissa.

Sittemmin tutkimus on mennyt siihen suuntaan, että äkilliset kääntymykset ovat harvinaisia, ja useimmiten muutos tapahtuu pidemmällä aikavälillä. 1900-luvun puolivälissä alkaneen muutoksen taustalla vaikutti se, että tutkijat kiinnostuivat uusista uskonnollisista yhteisöistä eli niin sanotuista kulteista.

Nykytutkimuksen valossa kääntymys ei useinkaan ole täydellinen.

"On kohtuullisen harvinaista, että ihminen ihan kokonaan hylkäisi aikaisemman maailmankatsomuksensa ja omaksuisi sen tilalle uuden", Pauha sanoo.

Karkea jako menee niin, että on olemassa nopeita ja hitaammin tapahtuvia kääntymyksiä. Nopeampaa uskoon tulemista nimitetään arkikielessä joskus "hurahtamiseksi".

Nopeammille muutoksille on tyypillistä, että ne tapahtuvat nuoremmalla iällä kuin pidempään kestävät kääntymykset. Nopeampi kääntymys osuu usein kohdalle teini-iän aikana tai hieman sen jälkeen.

Kääntymyksen taustalta löytyy voimakkaita emotionaalisia kokemuksia, kuten syyllisyyttä, pelkoa tai synnintuntoa. Ajatuksena on, että kääntymys tarjoaisi ainakin tilapäisen ratkaisun johonkin ongelmaan.

Usein on myös niin, että äkillisten kääntymysten taustalla on jokin henkilökohtainen kriisi. Esimerkkejä tällaisista kriisitilanteista voivat olla vaikka alkoholismi, rikollisuus tai vaikea suhde omiin vanhempiin.

"Jumala voi tarjota korvaavan kiintymyskohteen. Siinä on korvaava hahmo, jolla voidaan tavallaan paikata sitä vaikeaa suhdetta", Pauha kertoo.

Nopeammalle kääntymykselle altistavat päihdehistoria ja nuoruusiän ongelmakäytös.

Yliopistonlehtori uskoo, että vaikka jotkut kääntymykset näyttävät ulospäin äkillisiltä, kyse on todennäköisesti pidemmän aikavälin kehityksestä. Saattaa olla esimerkiksi niin, että ihminen on pohtinut jo pitkään elämänkatsomukseen liittyviä kysymyksiä ilman, että kukaan ulkopuolinen on näistä pohdinnoista tietoinen.

"Sitten vasta kun ihminen esimerkiksi liittyy johonkin uskonnolliseen yhteisöön, ympäristö tulee tästä tietoiseksi. Uskonnollinen muutos saattaa näyttäytyä todella yllättävä ja äkillisenä, vaikka ihmisen sisällä se on voinut olla hyvin pitkä ja monivaiheinen prosessi", Pauha kertoo.

Valtaosa kääntymyksistä on pidemmällä aikavälillä tapahtuvia muutoksia. Vaikka siis niin sanotut kriisikääntymykset ovat usein esillä esimerkiksi tiedotusvälineissä, on yleisempää, että uskonnollinen herääminen tapahtuu pikkuhiljaa. Aiemmin on arvioitu, että ainakin yhdeksän kymmenestä kääntymyksestä olisi pidempiaikaisia ja hitaampia muutoksia.

"Epäilen, että tässä on aika paljon vaihtelua vaikka uskonnollisesta liikkeestä riippuen", Pauha pohtii.

Yliopistonlehtori huomauttaa, että herätyskristillisissä liikkeissä on olemassa käytössä niin sanottu äkillisen uskoontulon malli. Tähän malliin kuuluvat herätyskokoukset, jotka tukevat äkillistä uskoontuloa.

"Varmasti tällaisissa liikkeissä äkillisiä kääntymyksiä on enemmän kuin joissain toisenlaisissa liikkeissä", hän sanoo.

Sen sijaan taas filosofisemmin orientoituneemmissa liikkeissä tilanne saattaa Pauhan mukaan olla se, ettei äkillisiä kääntymyksiä käytännössä tunneta lainkaan. Ihmiset siis liittyvät näihin liikkeisiin pitkällisempien uskonnollisten prosessien kautta.

Pidempään kestävä kääntymysprosessi alkaa usein teini-iän ja aikuistumisen välimaastossa, ja se voi kestää hyvinkin pitkään, jopa koko eliniän. Hitaammin tapahtuvalle muutokselle on henkilön korkeamman iän lisäksi tyypillistä se, että ne tietoisempia kuin nopeammin tapahtuvat kääntymykset. Toisin sanoen pidemmällä aikavälillä tapahtuvissa muutoksissa ihminen ikään kuin etsii elämälleen tietoisesti uutta suuntaa.

"Mitä haluan saada elämässäni aikaan ja mitkä ovat minulle keskeisiä arvoja?", Pauha listaa tässä pohdinnassa usein esiin nousevia kysymyksiä.

Muutosta ajaa ihmisen älyllinen halu ymmärtää elämää ja maailmaa yleensä sen sijaan, että etsittäisiin äkillisen kääntymyksen tapaan ratkaisua elämässä vastaan tulleeseen kriisiin. Mutta mikä sitten saa ihmisen pohtimaan elämäänsä?

"Olisin itse taipuvainen ajattelemaan, että jollain tavalla se on jopa aika tyypillistä nuoruusiän kehitystä", Pauha sanoo.

Kun pohditaan hitaampaan kääntymykseen altistavia tekijöitä, on Pauhan mukaan olennaista kääntää huomio siihen, millaisesta liikkeestä kulloinkin on kyse.

"Erityyppisillä yhteisöillä on erinäköisiä profiileja ja erinäköisiä tarpeita, joihin ne pystyvät vastaamaan, jolloin ne myös houkuttavat vähän erityyppisiä ihmisiä", Pauha kertoo.

Usein vaiheittaisessa kääntymyksessä keskeisessä roolissa ovat ihmissuhteet. Tilanne voi olla vaikkapa se, että jonkun liikkeen toimintaan mennään mukaan jonkun tutun, toiminnassa jo mukana olevan henkilön suosituksesta.

Lue lisää:

Eri sukupolvien uskonnollisuudessa valtavat erot Suomessa – erityisesti naisten uskonnollisuus on vähentynyt jyrkästi

Tutkimus: Nuoret naiset ovat ottamassa etäisyyttä perinteiseen uskontoon

Tutkija: Suomalaisten pyhyyskäsitysten erot voivat selittää kärjekkäitä keskusteluja

Lue lisää

Nopeasti tapahtuvat kääntymykset ovat luultavasti muita yleisempiä maaseudulla asuvien ja tiettyjä uskonnollisia liikkeitä edustavien keskuudessa: "Äkillinen uskoon tuleminen on keskiarvoväestölle aika vieras kokemus"

Oletko kuullut niin sanotusta voileipäpöytäuskonnollisuudesta? Ilmiöstä esimerkkejä ovat vaikkapa jooga ja meditaation harrastaminen

Mikä saa ihmisen lähtemään mukaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan? Tutkijan mukaan olennaisessa roolissa ovat sosiaaliset suhteet

Tutkijan mukaan salaliittoteorioihin uskotaan muuta väestöä enemmän uskonnollisten liikkeiden parissa