Kotimaa

Pääministeri ei pidä koko maan ulkonaliikkumiskieltoa tässä tilanteessa mahdollisena: "Liikkumisrajoitusten täytyy olla tarkasti rajattuja", Marin vastasi MT:lle

Asiasta kertovat pääministeri, oikeusministeri ja perhe- ja peruspalveluministeri.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan koronavirusepidemian tilanne Suomessa ja Euroopassa pahenee.

"Tavoitteenamme on koko pandemian ajan ollut estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojata erityisesti riskiryhmissä olevia ihmisiä", Marin sanoo.

Suomessa todettiin maanantaina poikkeusolot.

"Olemme linjanneet, että kiihtymis- ja leviämisvaiheiden alueilla otetaan ensi maanantaista lähtien käyttöön kolmen viikon sulkutila", Marin toteaa.

MT kysyi pääministeriltä, miten maan eri osissa hyvin erilaiset epidemiatilanteet huomioidaan, jos liikkumisrajoituksia päätetään ottaa käyttöön.

"Jos liikkumisrajoituksia otetaan käyttöön, niin niiden täytyy olla sekä ajallisesti että alueellisesti hyvin tarkasti rajattuja ja kohdennettuja. En pidä mahdollisena, että tällaisessa tilanteessa koko maassa olisi ulkonaliikkumiskielto käytössä, vaan kyseessä olisivat tarkasti kohdennetut ja rajatut toimet", Marin vastaa.

Valtioneuvosto on antanut käyttöönottoasetukset valmiuslain neljän pykälän osalta.

"Pitääksemme epidemian hallinnassa tarvitsemme entistä selkeämpää, yhdenmukaisempaa ja kansalaisille ymmärrettävämpää viestintää. Rajoituksilla on merkitystä vain, jos niitä noudatetaan."

Valmiuslain nyt aktivoitavilla pykälillä voidaan Marinin mukaan selkeyttää käskyvaltasuhteita epidemiatilanteessa.

"Pyrimme myös osaltamme varmistamaan terveydenhuollon kanto- ja toimintakyky kaikissa tilanteissa."

Marinin mukaan Suomi on taistelussa entistä nopeammin leviävää virusta vastaan.

"Taistelu on voitettavissa, mutta se vaatii toimia meiltä kaikilta. Käyttäkää maskia, huolehtikaa käsihygieniasta ja turvaväleistä", Marin ohjeistaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan epidemiatilanne Suomessa on heikentynyt viimeisten kahden viikon aikana rajusti.

"Erityisen vaikea tilanne on HUSin alueella, mutta myös muualla Suomessa."

Valmiuslaista aktivoidaan pykälät 86 ja 88.

"Valmiuslain pykälässä 86 toimivaltuuksilla voidaan määrätä kunnallisia ja yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä muuttamaan toimintaansa viruksen leviämisen estämiseksi. Pykälässä 88 on kyse mahdollisuudesta luopua väliaikaisesti kiireettömästä hoidosta. Näin resursseja voidaan siirtää muualta koronavirusepidemian hoitoon."

Kiuru huomauttaa, että tehohoidon tarve on viime aikoina kasvanut.

”Tartuntamäärän kasvu heijastuu täysimääräisesti sairaala- ja tehohoidon kuormitukseen vasta 2–3 viikon kuluessa. Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on jo nyt suurempi kuin epidemiahuipussa vuosi sitten.”

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) korostaa, että kynnys valmiuslain aktivoimiseksi on erittäin korkea.

"Koronatilanne on tällä hetkellä erittäin vakava. Poikkeusoloissa viestinnän johto kuuluu valtioneuvoston kanslialle. Tämä koskee ainoastaan koronaviruspandemiaa koskevaa viestintää", Henriksson kertoo.

Valmiuslain pykälän 107 mukaan valtioneuvosto ratkaisee poikkeusoloissa pääministerin esityksestä valtionhallinnon erimielisyydet siitä, minkä tahon käsiteltäväksi jokin asia kuuluu.

Marinin mukaan koronarokotteet eivät ole poliittinen kysymys, vaan jokainen maa pyrkii rokottamaan omat kansalaisensa mahdollisimman tehokkaasti.

Näin ollen esimerkiksi Sputnik-rokotteen hankkiminen Venäjältä ei Marinin mukaan olisi ongelmallista.

Lue lisää

"Kaikkein ikääntyneimmistä suomalaisista lähes puolet on rokotettu" – Suomessa rokottaminen etenee samaa tahtia muiden EU-maiden kanssa

Liikenneinvestoinnithyödyttävät Uuttamaata

Turve-tuotantoonpelastus-suunnitelmat

Teuraskaritsoidenpalkkio liki tuplaantui