Kotimaa

Lakialoite sallisi lähijunat koko maassa – ”Ainakin Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun seuduilla voisi lähteä toimimaan”

Nykyisin laki kieltää lähijunaliikenteen järjestämisen muualla maassa kuin pääkaupunkiseudulla.
Petteri Kivimäki
Äänekosken raideyhteydet mahdollistaisivat lähijunaliikenteen Jyväskylään, jos vain sen laki sallisi, pohtivat kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.), Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen ja Ääneseudun entinen kehittämispäällikkö Sakari Aho-Pynttäri.

Jyväskyläläinen kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.) on jättänyt lakialoitteen lähijunaliikenteen mahdollistamiseksi koko maassa.

”Lakialoite mahdollistaisi HSL:n tavoin joukkoliikenteen järjestämisen seudullisille joukkoliikenneviranomaisille koko Suomessa myös rautatieliikenteessä. Tämä avaisi uusia liikkumisen ratkaisuja maakuntiin, eikä olisi keneltäkään pois”, Könttä perustelee laki­aloitettaan.

Tällä hetkellä laki kieltää lähijunaliikenteen järjestämisen muualla maassa kuin pääkaupunkiseudulla. Liikenne- ja viestintäministeriö voi kuitenkin myöntää seudullisiin lähijunaliikennehankkeisiin erillistä tukea. Näin on tehty Tampereen seudulla, jossa on käynnistynyt paikallinen lähijunakokeilu.

Könttä korostaa, että lakialoite olisi toteutuessaan pieni tekninen muutos nykylainsäädäntöön.

”Mielestäni on epäreilua, ettei muualla maassa kuin pääkaupunkiseudulla lähtökohtaisesti edes voisi toteuttaa tällaista lähijunakokeilua.”

Könttä palautti lakialoitteensa viime viikon perjantaina. Aloite etenee ensi vaiheessa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan käsittelyyn. Lakialoite keräsi 76 allekirjoitusta.

”Aloite keräsi ilahduttavan paljon allekirjoituksia yli puoluerajojen. Oma puolueeni keskusta on vahvasti tämän takana ja myös vihreistä ja kokoomuksesta on tullut mukavasti tukea”, Könttä kertoo.

Pääministeripuolue SDP suhtautuu hankkeeseen eduskuntapuolueista nihkeimmin.

Sosiaalidemokraattinen liikenneministeri Timo Harakka toteaa MT:lle, että junamatkojen osuus henkilöliikenteestä on saatava rivakkaan nousuun.

”Viime vuosien tahti ei riitä. Junien palvelutason on oltava houkutteleva, joten kaluston on syytä olla uutta ja esteetöntä. Samalla on voitava taata riittävät vuorovälit pitkälle tulevaisuuteen, jotta kulkijat voivat luottaa palvelun pysyvyyteen.”

Liikenneministerin mukaan ongelmia junaliikenteen kehittämisessä aiheuttaa rahoitus.

”Sipilän hallitus leikkasi junaliikenteen ostojen määrärahoja, eikä merkittävää tasokorotusta ole luvattu. Kaikesta huolimatta olemme kehittäneet lähijunaliikennettä kolmella seutukunnalla: Tampereen seudulla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Korona-aika on romahduttanut kysynnän ja kannattavuuden, mutta ennen pitkää palaamme kasvu-uralle.”

Harakka ei ole allekirjoittanut Köntän lakialoitetta. Vakiintuneena käytäntönä eduskunnassa on, etteivät ministerit allekirjoita kansanedustajien lakialoitteita.

”Lähijunaliikennettä toivotaan monille paikkakunnille, mutta kunnat eivät ole ilmoittaneet haluavansa varsinaista järjestämisvastuuta – viranomaistehtäviä ja merkittävää kustannusriskiä. Kaikissa tapauksissa olen valmis lisäämään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.”

Könttä on väläyttänyt kalustoyhtiön perustamista lähijunaliikenteen tarpeisiin Ruotsin mallin mukaisesti.

”Kaluston hallinnointi ja operointi vaativat paljon pääomia seudullisilta joukkoliikenteen järjestäjiltä. Voisiko kalustoyhtiö olla kuntien, maakuntien ja valtion yhdessä omistama? Ruotsissahan läänit ja valtio omistavat yhdessä lähijunaliikenteeseen tarkoitetun kalustoyhtiön”, Könttä vertaa.

Jyväskyläläinen kansanedustaja arvioi, että lähijunaliikenne voisi Suomessa vakiinnuttaa asemaansa isoimpien maakuntakeskusten ja niiden ympäryskuntien välillä.

”Ainakin Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun seuduilla lähijunaliikenne voisi lähteä toimimaan.”

Viitisenkymmentä kilometriä Keski-Suomen maakuntakeskus Jyväskylästä pohjoiseen sijaitsevalla Äänekoskella toivotaan, että lakialoite lähijunista etenisi.

”Olisi erinomaisen tarpeellista saada lähijunaliikennettä maakuntiin. Esimerkiksi Jyväskylän ja Äänekosken raidevälin perusparannuksiin ja sähköistykseen on viime vuosina investoitu yli 90 miljoonaa euroa. Tarvitsisi vain rakentaa pari seisaketta, ja henkilöjunaliikenne voisi alkaa”, Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo.

Tuonosen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön asenne maakuntien omia junakokeiluja kohtaan on ollut pitkään harmillisen negatiivinen.

”Maakuntien junahankkeet ammutaan alas sanomalla, ettei se ole taloudellisesti kannattavaa. Perustelu ontuu, sillä koko maassa ainoa suoraan kannattava raideyhteysväli on Helsingin ja Tampereen välillä”, Tuononen huomauttaa.

”Näen tämän myös laajempana kysymyksenä siitä, halutaanko Suomea pitää asuttuna suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella. Jos tahtoa siihen on, voisi olemassa olevaa raideinfraa ottaa huomattavasti laajemmin käyttöön henkilöliikenteessä.”

Vuonna 1890 alkanut henkilöjunaliikenne Jyväskylän ja Äänekosken välillä lakkautettiin 1987.

”Raideyhteyden perustaminen oli lähtölaukaus koko Ääneseudun teolliselle kehitykselle. Junayhteyden alasajo sen sijaan oli hyvin tarkoitushakuinen projekti. Lakkautusperusteina käytetyt laskelmat henkilömääristä raiteilla tehtiin lomien aikaan”, Ääneseudun entinen pitkäaikainen kehittämispäällikkö Sakari Aho-Pynttäri muistelee.

Jukka Pasonen
Junaliikenneyhteyksiä on karsittu Suomessa viime vuosikymmeninä rajulla kädellä.
Lue lisää

Lentoliikenteen tuki perusteltua

Kokoomus poisti kritiikkiä herättäneen "kantasuomalainen"-termin maahanmuutto-ohjelmastaan – "Tiedotteessa oli virhe"

Yle uutiset: Onnettomuustutkintakeskus haluaa keskustella matkustajien kanssa, jotka olivat Joroisissa tuleen syttyneessä kiskobussissa

Kansanedustaja Myllykosken lakialoitteessa vaaditaan ammuttavien lintujen hyödyntämistä ruokana