Kotimaa

Perustuslakivaliokunta saamassa hallituksen sote-uudistuksen kannalta ratkaisevan lausuntonsa valmiiksi – korjattavaa on, muttei tiettävästi suuria perustuslaillisia ongelmia

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on näillä näkymin saamassa tällä viikolla valmiiksi lausuntonsa hallituksen sote-esityksestä, jossa muun muassa perustetaan hyvinvointialueet Suomeen. Sen pohjalta sosiaali- ja terveysvaliokunta korjaa lakitekstiä ja valmistelee mietinnön, joka menee täysistunnon päätettäväksi.
Perustuslakivaliokunnan edellyttämistä korjauksista riippuu, ehtiikö sote-esitys mennä läpi ennen eduskunnan istuntotaukoa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Perustuslakivaliokunnan edellyttämien korjausten määrästä ja vaativuudesta riippuu, ehtiikö sote-esitys mennä läpi ennen eduskunnan istuntotaukoa eli viimeistään heinäkuun alkupuolella. Se on tavoite, jotta maakuntavaalit voitaisiin järjestää tammikuussa.

Viime kaudella perustuslakivaliokunnan kanta ratkaisi sote-uudistuksen kohtalon. Tällä kertaa esityksessä ei tiettävästi ole niin suuria perustuslaillisia ongelmia, että se niihin kaatuisi. Korjauksia on tulossa, mutta ei todennäköisesti sellaisia, joiden takia esitys pitäisi vielä kertaalleen palauttaa perustuslakivaliokunnan tarkastettavaksi.

Alkuperäinen tavoite oli, että eduskunnan täysistunto ehtisi hyväksyä paketin viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla. Aikatauluista ollaan kuitenkin jäljessä eduskunnan työkiireiden vuoksi.

Jos aika menee sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kovin tiukille, on myös väläytelty, että maakuntavaaleja voitaisiin siirtää kuukaudella tai parilla ja vastaavasti istuntokautta pidentää pitemmälle heinäkuuhun. Lain voimaantulon ja vaalien välillä täytyy olla kuusi kuukautta valmistautumisaikaa.

Perustuslakivaliokunnan on täytynyt muodostaa kantansa muun muassa Uudenmaan erillisratkaisuun sekä Länsi-Pohjan kaltaisten jo tehtyjen laajojen ulkoistusten irtisanomisiin ja mitätöinteihin, joista perustuslakiasiantuntijoillakin on ollut erilaisia näkemyksiä.

Huolia on ennakkoon liittynyt myös rahoitukseen ja julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuuteen.

Hallitus on pyrkinyt välttämään viime kaudella kaatuneen sote-esityksen perustuslailliset sudenkuopat muun muassa kirjoittamalla lakiin, että hyvinvointialueilla on oltava riittävästi omaa tuotantoa, jotta ne voivat taata asukkailleen riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa tilanteissa.

Siksi hyvinvointialue ei saisi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta palveluja, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä sisältäviä palveluja, sosiaalityötä, sosiaalipäivystystä, terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä ja ensihoitopalveluun kuuluvia järjestämistehtäviä.

Hyvinvointialueen omat yhtiöt rinnastuisivat laissa yksityisiin palveluntuottajiin silloin kun ne tuottavat hyvinvointialueelle palveluja. Tämä on säikähdyttänyt esimerkiksi Pirkanmaalla, jossa sairaanhoitopiiri on siirtänyt muun muassa tekonivel- ja sydänsairaalan toiminnat yhtiöihin.

Hallituspuolueissa julkista kinaa aiheuttaneen maakuntaveron valmistelu aloitetaan syksymmällä vasta sen jälkeen, kun ensimmäisen vaiheen sote-paketti on valmis, kerrotaan valtiovarainministeriöstä. Lähteen mukaan vaikuttaa epätodennäköiseltä, että monimutkainen verorakenteen uudistus ehdittäisiin tällä hallituskaudella saada maaliin, vaikka sote-ministerit ovat niin viime syksynä linjanneet.

Linjauksen mukaan hallitus sitoutuu verotusta ja rahoitusta koskevan lainsäädännön valmistumiseen hallituskauden aikana ja sen voimaantuloon viimeistään vuonna 2026. Keskustan mielestä linjaus pitäisi tarkistaa uuden tiedon valossa, eikä puolueen mielestä lopullista valmisteluprosessia tai aikataulua ole vielä päätetty. Muiden puolueiden mukaan asiassa ei pitäisi olla epäselvyyttä, koska se on yhdessä linjattu.

Keskusta katsoo, että verotus ja maakuntien uudet tehtävät on käsiteltävä kokonaisuutena. Puolue onkin kääntynyt maakuntaveroa selvittäneen parlamentaarisen komitean kannalle siinä, että veron tarpeellisuutta tulisi arvioida vasta myöhemmin, kun hyvinvointialueiden tehtäväkenttää olisi laajennettu ja rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta.

Komitean mukaan verotuksella olisi eriarvoisuutta lisääviä vaikutuksia, koska verotuotto olisi parempi vaurailla alueilla kuin niillä alueilla, joilla on enemmän työttömyyttä.

Komitea ei ollut yksimielinen.

Erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto ovat painottaneet komitean esittelemiä maakuntaveron myönteisiä puolia, kuten alueellisen itsehallinnon vahvistumista, taloudellisia kannustimia ja investointien rahoitusta. SDP:ssä on ymmärrystä sille, että verotuksen käyttöönotto ja valmistelukin voi olla ongelmallista. Puolueen toiveissa on kuitenkin, että maakuntavero saataisiin hallituskauden lopulla valmiiksi.

Lue lisää

Orpo: Sote-uudistuksen vaikutukset suurille kaupungeille ovat erittäin huonot

Uudet valtuutetut joutuvat historiallisen muutoksen eteen – riidalla ei kuntaa rakenneta

Sote-uudistuksen miettimistä jatkettiin valiokunnassa – puheenjohtaja Lohi uskoo, että uudistus ehditään käsitellä eduskunnassa ennen kesätaukoa

Yhdistetään ensin maakunnan liitot