Kotimaa

Korona kuormitti varsinkin näiden kuntatyöntekijöiden terveyttä – Kela maksoi 14,5 miljoonalta päivältä sairauspäivärahaa vuonna 2020

Kuntatyöntekijöistä vajaa kolmannes ei ollut päivääkään sairaana. Ammattiryhmien väliset erot kasvoivat.
Petteri Kivimäki
Kunta10-kyselytulosten ja poissaolotilastojen mukaan koronavuosi toi merkittävää lisäkuormitusta terveyskeskusten sairaanhoitajille ja hoito-alalle yleensä.

Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan tutkimus- ja tilastotiedot osoittavat, että ensimmäinen koronavuosi ei näytä merkittävästi lisänneen sairauspoissaoloja, ja Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä jopa väheni vuonna 2020, kertoo Työterveyslaitos tiedotteessaan.

Useissa hoitoalan ammattiryhmissä sairauspoissaolot ovat kuitenkin selkeästi lisääntyneet vuonna 2020. Lastentarhanopettajilla, lastenhoitajilla, koulunkäyntiavustajilla, hammashoitajilla, sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla keskimääräisissä poissaolopäivissä oli 1,5–3 päivän kasvu verrattuna vuoteen 2019.

Hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä, ovat edelleen myös keskimääräisten poissaolojen listakärjessä vuonna 2020: koulunkäyntiavustajat, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, laitoshuoltajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lastentarhanopettajat olivat poissa keskimäärin 21–29 päivää vuodessa.

"Koronapandemia on sekä Kunta10-kyselytulosten että näiden sairauspoissaolotilastojen valossa lisännyt työkuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toisaalta pienessäkään nuhassa ei ole voinut mennä töihin, ja koronatestitulosten odottelu on voinut pidentää lyhyitä poissaoloja. Meidän tilastossamme 1–3 päivän poissaolojaksot ovat vähentyneet ja tätä pidemmät hieman lisääntyneet", kertoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni vuonna 2020. Sairauspäivärahaa maksettiin noin 14,5 miljoonalta päivältä, mikä oli noin viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Etuuskuluja kertyi 819 miljoonaa euroa.

Vähenemisen syynä voivat olla useat koronaepidemiaan liittyvät muutokset, kuten lisääntynyt etätyö, kontaktien väheneminen, työllisyyden muutokset sekä muutokset hoitoon hakeutumisessa ja hoitoon pääsyssä.

"Masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät viime vuonna yleisesti vähenivät, mutta ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivien kasvu jatkui. Koronaepidemian aikana ja jälkeen on edelleen tärkeää seurata ja ehkäistä erityisesti mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja", sanoo tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Kelasta.

Tuoreiden Kunta10-tilastojen mukaan vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Myönteistä on, että verrattuna vuoden takaiseen yhä useampi työntekijä, 28 prosenttia, ei ollut poissa päivääkään oman sairauden takia. Näiden työntekijöiden osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä.

Vähäisintä poissaolo, 6–8 päivää, oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä, tiedottajilla ja opettajilla.

Eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa poissaolot jatkavat laskua.

Lue lisää:

Vähät sairauspoissaolot kielivät työpaikan hyvästä tolasta maaseudulla – "Joudumme silti miettimään mistä väkeä saadaan lisää"

Lue lisää

Tokion olympialaisten koronasäännöt koskevat myös kisavuoron jälkeistä aikaa: "Jos juot alkoholia, juo sitä yksin"

Kolmen miljoonan raja rikki Suomen koronarokotettujen määrässä – kesäkuun suurilla rokoteannosmäärillä ensimmäinen annos saataneen jopa 80 prosentille 16 vuotta täyttäneistä

THL: Suomessa on raportoitu 115 uutta koronatartuntaa

Selvitys: Valtaosa työikäisistä ei tehnyt keväällä lainkaan etätöitä