Kotimaa

Sanoman Yle-kantelu Suomen valtion mielestä aiheeton: Yleisradion tilausvideopalvelut sekä sähköiset oppimissisällöt ovat Yle-lain ja EU:n valtiontukilainsäädännön mukaisia

Kirjeenvaihtoe EU-komission ja Suomen valtion välillä esitettiin julkiseksi.
Heikki Saukkomaa
Suomen valtio on lähettänyt EU-komissiolle vastauksen Sanoma Media Finlandin Yleä koskevasta kantelusta, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö.

Suomen valtio on lähettänyt EU-komissiolle vastauksen Sanoma Media Finlandin Yleä koskevasta kantelusta, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö. Valtion mukaan kantelu on aiheeton.

Yleisradio tuottaa nykyisellään Yle Areenassa tilausvideopalveluja, jotka eivät Sanoma Media Finlandin mukaan ole EU:n valtiontukilainsäädännön mukaisia. Kantelu koskee myös sähköisiä oppimissisältöjä.

Valtio vastaa, että Yleisradion tilausvideopalvelut sekä sähköiset oppimissisällöt ovat Yle-lain ja EU:n valtiontukilainsäädännön mukaisia.

Liikenne- ja viestintäministeriö huomauttaa, että Suomessa Ylen tehtäviä, rahoitusta ja valvontaa koskeva päätöksenteko on vakiintuneesti ja vahvasti parlamentaarista.

Sanoman kantelun lisäksi pöydällä on erillinen Medialiiton kantelu Ylestä. Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt, että kanteluita kannattaisi käsitellä erillisinä. Uuden kantelun jatkokäsittelystä komissiossa ei ole vielä tietoa, ja näiden yhdistäminen voisi viivästyttää ensimmäisen kantelun käsittelyä.

Seuraavaksi EU:n komissio arvioi, ovatko Suomen esittämät vastaukset riittäviä ja päättää sen perusteella, pyytääkö se Suomelta lisäselvityksiä asiaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö muistuttaa, että valtiontukiasioiden käsittely EU:ssa voi viedä useita vuosia ja sisältää useita kirjelmöintikierroksia.

Suomi on esittänyt EU-komissiolle, että kanteluun liittyvä kirjeenvaihto olisi julkista. Komissio on myöntynyt, että Sanoman kantelu ja komission vastauspyyntö voidaan julkaista.

Suomen vastauksesta on julkaistu tiivistelmä. Tiivistelmän mukaan Ylen saama tehtävänanto on asianmukainen ja tämän toimeksiannon täyttämistä valvotaan tehokkaasti.

Valtion mukaan Ylen tilausvideopalvelu ja sähköiset oppimissisällöt mahdollistavat sen, että Yle pystyy vastaamaan yhteiskunnan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin.

Tiivistelmässä huomautetaan, että kilpailupaineen luovat ensisijaisesti kaupalliset palveluntarjoajat, erityisesti globaalit teknologia- ja viihdeyhtiöt kuten Netflix, Amazon, Apple ja Disney, ei Ylen palvelu.

Sanoma kiinnittää kantelussa huomiota Yle Areenan laajaan rikos- ja draamasarjojen tarjontaan, sillä kantelua kirjoitettaessa Yle Areenassa oli nähtävillä esimerkiksi 20 brittiläistä draamasarjaa ja 15 kansainvälistä rikossarjaa. Erityistä huomiota kantelussa kiinnitetään tosi-tv-sarjoihin.

"On kyseenalaista, liittyykö tällaisen sisällön olemassaolo Ylen ilmaisessa suoratoistopalvelussa yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin eli siis julkisen mediapalvelun tarkoitukseen", Sanoman kantelussa kirjoitetaan.

Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven korosti, että Sanoman tavoitteena ei ole Areenan alasajaminen. Hänen mukaansa Sanoma haluaa kantelullaan ensisijaisesti saada selvyyden yleisradioyhtiön toimenkuvasta ja toiminnan rajoista Suomessa.

Sanoma on STT:n pääomistaja.

Lue lisää

Sanoma julkaisi kohua herättäneen Yle-kantelunsa EU-komissiolle – kantelun on pelätty vaarantavan nykymuotoisen Yle Areenan toiminnan

Raskaat sateet saapuvat Itä-Suomen ylle – vuorokauden sademäärä voi ylittää paikoin 50 milliä

Veronpalautuksia tänään kahdelle miljoonalle henkilölle yhteensä noin 990 miljoonaa euroa

Kettukarkki tyynyllä odottaa sammuttajaa, kun lepovuoro metsäpalon sammuttamisesta alkaa