Kotimaa

Useat kunnat vailla mahdollisuuksia valvoa jätevesilain toimeenpanoa haja-asutusalueilla – valvontaa tehdään esimerkiksi ilmoitusten perusteella

Toissa vuonna Suomen ympäristökeskus arvioi, että 45 000 vakituisen asunnon ja noin 69 000 vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmät eivät olleet lain vaatimassa kunnossa.
Valtioneuvoston ensimmäinen asetus haja-asetusalueiden jätevesien puhdistamisesta astui voimaan alun perin jo vuoden 2004 alusta. LEHTIKUVA / KIMMO RAUATMAA

Kohutun jätevesilain eli haja-asutuksen jätevesilainsäädännön toteutuminen on hämärän peitossa, sillä kaikkien kuntien resurssit eivät riitä sen valvontaan ja tilannetta kartoittaneiden kuntien tiedot ovat hajallaan.

Toissa vuonna Suomen ympäristökeskus arvioi, että 45 000 vakituisen asunnon ja noin 69 000 vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmät eivät olleet lain vaatimassa kunnossa. Tätä uudempi arvio koko Suomesta puuttuu.

Muun ympäristövalvonnan tavoin kunnat valvovat asetuksen toimeenpanoa suurimpia riskiä priorisoiden.

"Eivät nämä hajajätevesikiinteistöt välttämättä ole niitä valvontakohteita, joita priorisoidaan", arvioi Miira Riipinen, kuntien yhteisen edunvalvojan Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja.

Riipisen mukaan kunnat eivät ole missään vaiheessa saaneet lisää työvoimaa asetuksen valvontaan.

Valvonnassa on priorisoitu esimerkiksi herkkiä pohjavesialueita. Pohjavesialueet ovat tärkeitä muun muassa juomaveden hankinnassa.

Porissa kiinteistöjen tilanteen kartoittaminen aloitettiin pohjavesialueella, jossa kiinteistöiltä pyydettiin jätevesiselvityksiä.

Tällä hetkellä kartoitetaan, paljonko järvien rannoilla on kiinteistöjä, mutta omistajiin ei vielä ole oltu yhteydessä. Kaupungin ympäristötarkastaja Johanna Koivukoski kertoo, että meren rannalla sijaitsevien kiinteistöjen tilanteesta ei ole vielä mitään käsitystä.

Turussa systemaattiset tarkistuskierrokset aloitetaan Kakskerran saaresta.

Kuusamossa ja Lohjalla tarkastetaan lähinnä sellaisia kiinteistöjä, joista joku on tehnyt valituksen.

"Resurssit riittävät huonosti näihinkin. Prosessit kestävät pitkään", kertoo Lohjan kaupungin ympäristötarkastaja Eija Kanninen.

Jossain vaiheessa Lohjalla olisi kuitenkin tarkoitus valvoa asiaa tehostetusti.

Kuusamon, Posion ja Taivalkosken alueella toimiva ympäristötarkastaja Teemu Junttila kertoo, että ympäristöjaoston vahvistaman valvontasuunnitelman mukaan seuraavien viiden vuoden aikana kunnissa on tarkoitus valvoa haja-asutusalueen jätevesiä ilmoitusten perusteella.

Kuopiossa valvontaa tehdään ympäristöjohtaja Tanja Ahosen mukaan otantaan perustuen ja valitusten perusteella.

Valtioneuvoston ensimmäinen asetus haja-asetusalueiden jätevesien puhdistamisesta astui voimaan alun perin jo vuoden 2004 alusta. Asetus koski heti voimaan tullessaan uusia rakennuksia ja ilmoitusta edellyttäviä korjaus- tai muutostöitä, mutta vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmille määrättiin siirtymäaika.

Sittemmin jäteveden puhdistusvaatimus kirjattiin ympäristönsuojelulakiin, ja vuonna 2017 tuli voimaan nykyinen lainsäädäntö. Pohjavesialueella tai alle sadan metrin päästä rannasta sijaitsevia kiinteistöjä koskeva siirtymäaika päättyi toissa vuonna lokakuun lopussa.

Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston neuvottelevan virkamiehen Ari Kankaan mukaan kaikkien vaiheiden jälkeen nykyiseen lopputulokseen pääseminen on iso asia.

"Joskus vuoden 2010 tienoilla oli aika jyrkkää julkista keskustelua."

Kankaan mukaan nyt näyttää siltä, että kompromissiratkaisu tyydyttää eri osapuolia.

Ympäristöministeriössä vesien tilaa tarkastellaan vesienhoitokausittain.

Tällä hetkellä valmistellaan ensi vuonna alkavan kauden vesienhoitosuunnitelmaa, jonka lausuntokierros päättyi toukokuussa. Lausunnoissa sanotaan, että jätevesiasetuksessa määrättyjen vaatimusten toimeenpano toimii uusille rakennuksille, mutta vanhojen järjestelmien kunnostaminen on hidasta. Samoin lausutaan, että valvontaan ja neuvontaan tarvitaan resursseja.

Ari Kankaan mukaan haja-asutuksen aiheuttama kuormitus on yksi tekijä, joka vaikuttaa vesistöjen tilaan. Kun vesistöjen hajakuormituksen määrää arvioidaan, mukana on myös maatalouden ja metsäojituksen aiheuttama kuormitus. Parhaiten jätevesikuormituksen väheneminen näkyy paikallisesti.

"Kaikista konkreettisemmin kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyllä pystyy vaikuttamaan omaan lähiympäristöönsä", sanoo Kangas.

Jätevesien käsittely voi vaikuttaa esimerkiksi oman tai naapurin kaivoveden laatuun. Laajemmat vaikutukset esimerkiksi vesistön tilaan ja rehevöitymiseen ovat hitaampia.

Suomen suosituimmalla mökkipaikkakunnalla Kuopiossa 2 500–3 000 yli 10 000 rantakiinteistöstä ei ole vielä tehnyt lainsäädännön vaatimia muutoksia. Tanja Ahosen mukaan Kuopiossa remontit etenevät, mutta hitaasti tarpeeseen nähden. Tänä vuonna tehdään muutamia kymmeniä remontteja.

Suomen neljänneksi suosituimmalla kesämökkikunnalla Lohjalla remontti voi olla vielä tekemättä 25–40 prosentissa niistä kiinteistöistä, joita laki koskee.

Kannisen mukaan toiset kantavat hyvinkin tarkkaan huolta omien rantojen tilasta.

"Sitten on valitettavasti näitäkin ihmisiä, jotka eivät välitä tai ajattele asiaa."

Tietoon tulleissa tapauksissa uhkasakkoihin ei ole tarvinnut vielä turvautua. Myöskään Kuusamossa uhkasakkoja ei ole annettu viime vuosina.

Porissa tarkastettujen kiinteistöjen omistajissa on yksittäisiä tapauksia, jotka eivät ole tehneet mitään muutoksia ensimmäisen kehotuksen jälkeen.

"Suurin osa on kuitenkin hoitanut asian ihan hyvin", Koivukoski sanoo.

Eri kunnissa niiden kiinteistöjen määrä, joita laki koskee, eroaa huomattavasti. Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Erja Werdi on saanut viestiä kunnista, joissa kaikki valvonnat oli jo hoidettu ja tarkastettavina oli enää yksittäisiä kohteita.

Jätevesijärjestelmän korjaamisvaatimuksesta poikkeamista voi hakea väliaikaista enimmillään viideksi vuodeksi kerrallaan, jos jäteveden määrä jää huomattavan pieneksi tai remontin kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi esimerkiksi pitkäaikaisen työttömyyden, sairauden tai muun sosiaalisen syyn perusteella. Ennen 9. maaliskuuta 1943 syntyneet kiinteistön omistajat tai haltijat on vapautettu kokonaan asuinkiinteistönsä jätevesijärjestelmän korjaamisesta.

Lohjalla lykkäyshakemuksia on tullut 10–20. Alkuryöpsäyksen jälkeen lykkäyshakemuksia ei ole tullut juuri lisää.

"Varmaan rupeaisi tulemaan, jos päästäisiin valvomaan", sanoo Kanninen.

Kuopiossa lykkäystä on myönnetty 31 kiinteistölle ja kielteisiä päätöksiä on annettu 10. Kuusamossa, Posiolla ja Taivalkoskella lykkäyksiä on haettu noin 50. Hylkääviä päätöksiä on tehty 3.

Porissa laista poikkeamisia on haettu koko lain voimassaoloaikana alle kymmenessä tapauksessa. Enemmän on tullut kyselyitä. Moni ei tiedä, ettei uudistuksia tarvitse tehdä kiinteistössä, joissa on kuivakäymälä ja kantovesi imeytetään asianmukaisesti.

Johanna Koivukosken mukaan laki on muuttanut ainakin sen, että voimaantulovuoden 2004 jälkeen jätevesistä aiheutuneet valitukset loppuvat lähes tyystin.

"En tiedä, ovatko ihmiset parantaneet järjestelmiä, vai eivätkö he kehtaa valittaa, jos omatkaan eivät ole kunnossa."

Lue lisää

Eniten koronarokotuksissa käydään Etelä-Karjalassa, vähiten Etelä-Pohjanmaalla – "Kesä on hyydyttänyt rokoteinnostusta"

MTK:n Eerikki Viljanen vaihtoi maidontuotannosta lihakarjaan

Ranuan hillat kiinnostavat laajasti – hillakarttoja katsottu yli 250 000 kertaa

Kalajoen palot ovat vakautuneet, mutta sammutustöitä riittää vielä ainakin viikoksi – pelastusjohtaja kiittelee muonittajia ja turveyrittäjiä