Kotimaa

Kuntalaiskyselyn mukaan verkkoyhteydet toimivat Lapissa parhaimmillaankin vain "keskinkertaisesti" — pohjoisessa selvitetään kattavan valokuituverkon rakentamisen kustannuksia

Varsinkin matkailusesonkien aikaan verkkoyhteydet ovat olleet Lapissa kovilla
Heta-Linnea Kovanen
Valokuituverkon rakentamisen kannattavuutta selvitetään Lapissa 15 kunnan alueella. Valokuitu­verkon takaisinmaksuaika on tyypillisesti 20–30 vuotta.

Lapissa selvitetään loppuvuoden aikana valokuituverkon rakentamismahdollisuuksia 15 kunnan voimin. Maaliskuun alussa alkanut ”Kuitua kuntiin – Lapin kuntien laajakaistarakentamisen kehittämishanke” tähtää alueen laajakaistayhteyksien parantamiseen. Hankkeesta vastaa Lapin liitto.

Laajakaistaohjelman alustava suunnittelu ja kustannuslaskenta alkaa elokuussa.

”Tällä työllä saadaan Lapin kuntien päätöksenteon tueksi tietoa investointien suuruudesta ja omarahoitusosuuksista. Näin kunnat voivat sekä varautua valokuituhankkeiden mahdolliseen toteuttamiseen omissa talousarvioissaan että valmistautua tuleviin rahoituskierroksiin”, hankkeen projektipäällikkö Jukka Rinne kertoo.

Kunnat ovat kartoittaneet sähköisillä kyselyillä asukkaidensa nettiyhteyksien nykytilaa ja valokuitutarpeita. Vastauksien anti on koottu lähiviikkoina julkaistavaan raporttiin.

”16 kunnasta saatiin noin 2 000 vastausta. Vastausten perusteella Lapissa ollaan tällä hetkellä hyvin vahvasti langattomien yhteyksien varassa”, Rinne avaa kyselyn tuloksia.

Raportin mukaan nettiyhteydet ovat kyselyyn vastanneiden mielestä toimineet kunnissa parhaimmillaankin vain keskinkertaisesti.

”Varsinkin matkailupaikkakunnilla turismi ja matkailusesongit aiheuttavat sitä, että verkot kyykkäävät. Koronavuonna matkailupaikkakunnilta on tehty lisäksi paljon etätöitä, minkä takia kuormitus on laajentunut ja jakautuu tasaisemmin vuoden ympäri.”

Laajakaistaohjelman kustannuslaskelmasta vastaa kilpailutuksen voittanut Cinia Oy. Cinian verkontoteutusyksikön johtaja Hanne Nivalan mukaan laskenta toteutetaan kolmessa vaiheessa.

”Elokuussa valmistuvassa ensimmäisessä vaiheessa määritellään alueet, jotka ovat kilpailutuksessa mukana ja tehdään karkea suunnitelma, joka esitellään kunnille”, Nivala kertoo.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla on työn alla markkina-analyysi, jonka pohjalta voidaan määritellä hankealueelta tukikelpoiset alueet. Yhteyksien rakentamiseen tukikelpoisille alueille voidaan myöntää tukea valtion määrärahasta. Lisäksi EU:n elpymispaketista on korvamerkitty 50 miljoonaa laajakaistayhteyksien rakentamiseen Suomessa.

”Kun saamme Traficomilta markkina-analyysit ja tiedot tukikelpoisista alueista, voimme tehdä tarkemman kustannuslaskelman.”

Saatujen arviotietojen perusteella kunnat päättävät osallistumisestaan hankkeiden rahoittamiseen ja rakentamisen edistämiseen.

Koko prosessin eteneminen riippuu siitä, onko valokuituverkon rakentaminen kunnalle kannattavaa.

Verkon rakentamisen kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi välimatkat, asutuksen tiheys ja maaperän soveltuminen kaapelin maahan kaivamiseen. Tuotto puolestaan syntyy verkon käytön mukaan.

Tuloksen kääntyminen positiiviseksi voi Nivalan mukaan kestää hyvinkin pitkään.

”Yleensä nämä eivät ole mitään pikavoittoja, vaan pikemminkin maratoneja. Lapin pitkien välimatkojen takia hankkeen kustannukset nousevat, mikä puolestaan lisää myös hankkeen takaisinmaksuaikaa.”

Nivalan mukaan takaisinmaksuaika on tyypillisesti keskimäärin 20–30 vuotta. Mitä enemmän käyttäjiä verkolla on, sitä nopeammin se maksaa itsensä takaisin. Taajama- ja kaupunkialueilla takaisinmaksuaika on lyhyempi, noin kahdeksan vuotta.

Tällä hetkellä rahoitus on suurin este verkon rakentamiselle. Valtio tukee laajakaistarakentamista, mutta rahoitusmalli ei ole Lapin kannalta otollisin.

Vuoden 2020 loppupuolella voimaan astuneesta, laajakaistarakentamisen tukia koskevasta laista annetun asetuksen mukaan kunnan maksuosuudet ovat lähtökohtaisesti 33 prosenttia.

Kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen, maksuosuus on 8 tai 22 prosenttia.

Kriteereinä arviointia tehtäessä käytetään kunnan taloudellista kantokykyä sekä väestönmäärää ja taajama-astetta. Rinteen mukaan nykyinen tukilainsäädäntö on Lapin kannalta erittäin huono.

”Maksuosuudet ovat Lapin kannalta aivan poskettoman korkeat. Suurin osa Lapin kunnista on korkeimmassa maksuluokassa, eli 33 prosentissa.”

Lapin liitto esittikin kesäkuun alussa yhdessä Kainuun liiton, Keski-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa, että kuntien rahoitusosuuksista luovuttaisiin kokonaan.

Valtiontuki tulisi liittojen mukaan nostaa 66 prosenttiin tai maaseuturahaston hankkeissa käytettyyn 70 prosenttiin

Lue lisää

Suvi Mähönen muutti Espoosta koirien ja hevosten keskelle pikkukylään Lappiin

Yle uutiset: Maahan tulevien pakollisiin terveystarkastuksiin muutoksia Lapissa: kahden viikon takaisella koronarokotteella vapautuu testistä

Yle uutiset: Lappiin on myönnetty yli miljoona euroa tulvariskien hallintaan ja vesistöjen parannukseen

Poliisi pyrkii parantamaan läsnäoloaan ja nopeuttamaan saapumista harvaan asutuilla alueilla