Kotimaa

Tunturipöllölle uusi kansainvälinen suojeluohjelma

Suojeluohjelmaa johdetaan Korkeasaaresta käsin.
Arto Komulainen
Tunturipöllö on Suomessa äärimmäisen uhanalainen. Tarkkoja tekijöitä määrän vähenemiseen ei tiedetä.

Uhanalainen tunturipöllö otettiin heinäkuussa mukaan eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, tiedottaa Korkeasaaren eläintarha.

Lajin luonnonkanta on viime vuosina pienentynyt. Tunturipöllö on Suomessa äärimmäisen uhanalainen, ja se on myös maailmanlaajuisesti vaarantunut.

Korkeasaarella on uudessa kansainvälisessä ohjelmassa merkittävä rooli. Korkeasaaren tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman toimii jatkossa tunturipöllön lajikoordinaattorina eli lajin vastaavana asiantuntijana eläintarhoissa. Hän on ollut myös perustamassa lajin kantakirjaa.

”Pöllöt ovat aina olleet sydäntäni lähellä. Olen myös puheenjohtaja Euroopan petolintulajikomiteassa, johon tunturipöllötkin kuuluvat, joten tuntui luonnolliselta ottaa lajikoordinaattorin tehtävä vastaan”, Pynnönen-Oudman sanoo.

Ensimmäisinä tehtävinään koordinaattorina hän on ollut selvittämässä tarhoissa elävien tunturipöllöjen perimää. Eläintarhojen tärkeimpiä tehtäviä on ylläpitää uhanalaisten ja harvinaistuvien lajien geneettistä monimuotoisuutta.

”Tunturipöllöistä on paljon materiaalia, jota ei ole koskaan käyty läpi. Tämän hetken arvio on, että Euroopan eläintarhoissa elää noin 650 lintua. Todellinen määrä on kuitenkin vielä auki, sillä joukossa on myös vanhentunutta tietoa”, totea Pynnönen-Oudman.

”Kun väärä tieto on saatu puhdistettua kantakirjasta, voidaan sitä käyttää työkaluna esimerkiksi eläinten lisääntymisen suunnittelussa.”

Suojeluohjelman perimmäinen tarkoitus on mahdollistaa lintujen palauttaminen luontoon tulevaisuudessa, jos tunturipöllöjen tilanne luonnossa heikkenee entisestään.

Tärkeä osa suojelua on myös tutkimustyö.

Tarkkoja tekijöitä tunturipöllöjen määrän vähenemiseen ei tiedetä. Yksi mahdollinen syy on ilmastonmuutos. Se kaventaa arktisilla alueilla elävän tunturipöllön elinalaa. Suomen luonnossa lajin tiedetään pesineen viime vuosien aikana vain muutaman kerran.

Lue lisää

Korkeasaaressa asuva markhorpukki sai jälkeläisiä Ranskassa – keinohedelmöitys auttaa uhanalaisia lajeja

Korkeasaaren eläimet vilvoittelevat jäisillä herkuilla

"Piti hieraista silmiä" – Korkeasaaressa syntyi ensimmäinen visentin vasikka 15 vuoteen

Korkeasaaren eläintarhan portit ovat taas auki – eläimiä totutettiin yleisön paluuseen jo ennakkoon