Kotimaa

Työoikeuden professori: Työnantajalla ei ole oikeutta kysyä, onko työntekijä saanut koronarokotuksen

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta sanoo, että jos ihminen haluaa itse kertoa rokotuksestaan, hän voi sen tehdä. Mutta jos hän kieltäytyy kertomasta, siitä ei saa olla haitallisia seurauksia työntekijälle.
LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI
Koronarokotetiedot muuttuivat potilastiedoiksi eli salaisiksi, kun ne siirrettiin Omakantaan.

Syksy lähenee, ja monien kesälomat alkavat olla loppusuoralla. Samaan aikaan työpaikoilla joudutaan pohtimaan jo toista vuotta peräkkäin, miten työvuorot järjestetään pandemiatilanteessa.

Tilanne on nyt kuitenkin erilainen kuin vuosi sitten, sillä koronarokotteen saaneiden suomalaisten määrä kasvaa joka päivä. Periaatteessa työnantajalla voisi siis olla mahdollisuus pohtia työvuorojen järjestämistä myös rokotusten näkökulmasta.

Mutta saako työnantaja kysyä tietoja siitä, onko työntekijä saanut koronarokotteen?

Ei saa, tulkitsee työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

"Jos mietitään, onko rokotuksen saaminen terveystieto vai ei, niin tietosuojavaltuutettu toteaa, että potilastietoja ovat terveydenhuollossa hoidon yhteydessä syntyvät tiedot, jotka merkitään potilasasiakirjoihin. Niiden salassapidosta ja asemasta säädetään potilaslaissa", Koskinen sanoo.

Kyseinen lain pykälä numero 13 käsittelee potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapitoa. Pykälä on hyvin tiukka ja käytännössä estää työnantajan oikeuden saada tietoa salassa pidettävistä potilastiedoista.

"Sitä ei mitenkään säädellä, että jos ihminen haluaa itse kertoa rokotuksestaan, hän voi sen tehdä. Mutta jos hän kieltäytyy kertomasta, siitä ei saa olla haitallisia seurauksia työntekijälle", Koskinen mainitsee.

Tietosuojavaltuutetun sivuilla todetaan, että koronapandemian aikana työnantaja voi käsitellä tietoa työntekijän ottamasta koronarokotuksesta työelämän tietosuojalain tarpeellisuusvaatimuksen mukaisesti, jos tieto on tarpeellinen esimerkiksi työsuhteen velvollisuuksien tai työtehtävien erityisluonteen vuoksi.

Työterveydestä voidaan myös antaa tilastollista tietoa työntekijöiden rokotuskattavuudesta työpaikalla.

Entä saako työnantaja järjestellä työvuoroja työturvallisuuden nimessä siten, että esimerkiksi rokotettuja sijoitetaan sellaisiin tehtäviin, joissa ollaan paljon tekemissä muiden kanssa?

"Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden kautta pitäisi hoitaa tuollaiset asiat. Kun ne ovat salassa pidettäviä asioita, työnantaja ei voi vaatia niiden ilmoittamista, vaan siinä pitää olla terveydenhuollon ammattilainen", Koskinen vastaa.

"On muistettava vielä myös se, että jos henkilö antaa todistuksen jollekin työnantajan edustajalle, se on työntekijän terveystieto. Sitä saavat käsitellä vain ne henkilöt, joille terveystietojen käsittely kuuluu, eli se menee vain henkilöille, jotka työnantaja on nimennyt terveystietoja käsittelemään. Ja he ovat vaitiolovelvollisia", Koskinen sanoo.

Juttua on korjattu keskiviikkona 4.8.2021 kello 17.08: Jutusta poistettu väärä tieto siitä, että koronarokotustiedot ovat salaisia potilastietoja siksi, että ne tallennetaan Omakantaan. Lain mukaan potilasasiakirjat ovat salaisia muodosta riippumatta.

Lue lisää

Amnesty: Lääkeyhtiöt ja vauraat valtiot estävät koronarokotteiden riittävän jakelun köyhempiin maihin – "Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, on itsekästä rokotenationalismia"

THL ohjeistaa antamaan kolmannen koronarokotteen niille, jotka saivat rokotteensa lyhyemmällä annosvälillä

Koronapassi eteni eduskuntaan – tarkoitus saada vaihtoehdoksi rajoituksille mahdollisimman pian

OECD: Maailmantalous kasvaa tänä vuonna 5,7 prosenttia