Kotimaa

Koulujen alku lähestyy, mutta lapset ovat rokottamatta – "Koronataudin kaikkia vaikutuksia lapsiin ei tunneta", sanoo lapsiasiavaltuutettu ja vaatii toimenpiteitä

Myös kokoomuksen Sarkomaa vaatii hallitukselta toimia, jotta lapset saadaan kouluihin turvallisesti.
Sanne Katainen
Lasten ja nuorten pitäisi palata elokuussa kouluun, vaikka koronatartuntojen neljäs aalto jyllää Suomessa. Lapsiasiavaltuutetun mielestä etäkoulun pitäisi olla viimeinen keino tartuntojen ehkäisemisessä.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vaatii päättäjiä, viranomaisia ja kouluja parantaman lasten koronaturvallisuutta koulujen alkaessa. Hän ihmettelee, miksi lapset on jätetty pahnan pohjimmaisiksi rokotusjärjestyksessä.

Samaa hämmästelee kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa: ”On hyvin huolestuttavaa, ettei asiantuntijoiden vaatimia 12–15-vuotiaiden rokotuksia ole saatu vauhtiin. Hallituksen olisi pitänyt kiriä, että lasten rokotukset olisivat pitkällä ennen koulujen alkua."

Sarkomaa vaatii hallitukselta ripeitä on toimia, jotta lasten koulu, päiväkodit ja harrastukset saadaan pyörimään turvallisesti ja lähiopetuksessa.

"Nuorten kohdalla huolettaa myös pitkittynyt korona", Sakomaa sanoo ja lisää, että myös moni opettaja on yhä vailla kakkosrokotusta.

Lapsiasiavaltuutettu arvioi, että julkinen puhe nuorten tartuntaketjuista ja käyttäytymisestä on ollut omiaan leimaamaan lapset ja nuoret, jotka on tietoisesti jätetty viimeisiksi rokotusjärjestyksessä.

"Nuorimmista ikäluokista valtaosa on vailla ensimmäistäkään rokotusta."

Pekkarinen korostaa, ettei koronataudin kaikkia vaikutuksia lapsiin tunneta.

Riskeistä huolimatta etäopetuksen pitäisi olla hänen mielestään viimesijainen keino tartuntojen hillitsemiseksi.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee laatimaan muun muassa kouluja koskevan testaus- ja jäljitysstrategian sekä koulut huomioivan rokotusstrategian. Lisäksi olisi arvioitava riskienhallintaa, kuten kontaktien rajoittamista, hengityssuojainten käyttöä, tilojen ja toimintojen sulkemista, ryhmäkokojen pienentämistä ja ilmastoinnin tehostamista.

Lue lisää

Pirkanmaalla 100 000 ihmistä on jättänyt koronarokotteen ottamatta – "Nuoret ja keski-ikäiset aikuiset voivat ajatella olevansa haavoittumattomia"

Rajoitusten poistuessa rokottamattomia suojaa koronalta vain täydellinen eristäytyminen yhteiskunnasta, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja

Rokotuksiin kunnon loppukiri

Toisen koronarokotteen saanut 47 prosenttia Suomen väestöstä – taudin ilmaantuvuus on 172 tapausta sataatuhatta asukasta kohden