Kotimaa

Sanna Hämäläinen päätyi sattumalta maitotilalliseksi — nyt hän on MTK Etelä-Savon puheenjohtaja

Kerimäkeläinen Sanna Hämäläinen aloitti MTK Etelä-Savon puheenjohtajana tammikuussa.
Saara Lavi
Sanna Hämäläinen aloitti maitotilallisen elämän vuonna 2002.

Monelle maataloustuottajan elämä on periytyvä ammatti, jonka alkeita aletaan opetella jo tenavana. Aina näin ei kuitenkaan ole.

MTK Etelä-Savon johtokunnan puheenjohtaja Sanna Hämäläinen aloitti maitotilallisen elämän vuonna 2002 yhdessä miehensä Markun kanssa. Kerimäkeläinen pariskunta otti tuolloin vastuulleen Markun vanhempien tilan.

”Tämä on mieheni isovanhempien sotien jälkeen perustama rintamamiestila. Tässä on neljä asutustilaa vierekkäin.”

Hämäläisten aloittaessa tilalla oli 14 lehmän parsinavetta. Vajaan 20 vuoden aikana he ovat kehittäneet toimintaa eteenpäin kaikessa rauhassa.

”Olemme maltillisesti pikkuhiljaa laajentaneet tilan toimintaa, ja nyt meillä on 50 lehmää ja nuorkarja päälle.”

Ennen tuottajaksi ryhtymistään Hämäläisellä oli suunnitelmissa opiskeluiden aloittaminen Jyväskylässä. Perheen perustamisen jälkeen Hämäläiset päättivät kuitenkin yhdessä jatkaa tilan pyörittämistä.

Vaikka Sanna Hämäläinen ei koskaan ollut suunnitellut itselleen maataloustuottajan ammattia, oli hänellä siihen sattumalta pätevyys.

”Minulla oli vahingossa koulutus olemassa. Olin käynyt lukioaikoina kaksoistutkinnon. Menin ammattikouluun perhepäivähoitajan papereiden takia, mutta siinä samalla tuli sitten myös maa- ja kotitalousyrittäjän paperit.”

Koulutuksesta huolimatta tilalla riitti alkuun opettelemista. Käytännön ja teorian sovittaminen vei oman aikansa.

”Oman yrityksen pyörittäminen on ihan eri asia kuin lukea kirjasta, miten se tehdään. Meillä oli silloin kaiken lisäksi vielä kolme pientä lasta.”

Kiirettä piti myös opintojen kanssa, sillä Hämäläinen luki itsensä työn ohella agrologiksi.

Hämäläisen ura MTK:n yhdistystoiminnassa on lähes yhtä pitkä kuin hänen taipaleensa maitotilalla. Hämäläinen aloitti yhdistystoiminnan maaseutunuorissa, ja vuonna 2008 hänet valittiin jo jäseneksi MTK:n valtuuskuntaan.

”Aika pitkään olen siis pyörinyt MTK:n eri portaissa. Sihteerinä olen toiminut monessa paikkaa.”

Yhdistystoiminnan Hämäläinen näkee hyvänä keinona kartuttaa omaa tietotaitoa ja tavata muita alan ihmisiä.

”Kun on mukana, niin saa myös hyvin paljon tietoa asioista. Samalla tapaa paljon ihmisiä, joiden kanssa pystyy juttelemaan haasteista ja onnistumisista. Se on se suola siinä.”

Puheenjohtajana Hämäläinen aloitti kuluvan vuoden tammikuussa.

”Olin ensin liiton johtokunnassa kolme vuotta, joista kaksi varapuheenjohtajana. Sitten minua kysyttiin tähän tehtävään. Aikani mietin asiaa ja lopulta suostuin.”

Koronan aiheuttamien poikkeusolojen takia Hämäläinen on hoitanut valtaosan puheenjohtajan velvollisuuksistaan etänä tietokoneen välityksellä.

”Etelä-Savon porukka on jo ennestään tuttua, mutta me liittojen puheenjohtajat tapasimme vasta kesällä ensimmäistä kertaa kasvokkain. Kyllä sitä keskustelua syntyy paikan päällä ihan eri tavalla.”

Hämäläisen puheenjohtajakauden aikana MTK Etelä-Savossa on oltu monien painavien aiheiden äärellä. Itä-Suomessa on esimerkiksi valmisteltu liittojen kesken yhteistä Järvi-Suomen ohjelmaa. Erittäin vakava ongelma on tuotannon karkaaminen Itä-Suomesta länteen päin.

”Yritämme nyt miettiä keinoja tuotannon säilyttämiseksi täällä. Hajautettu tuotanto on kuitenkin parempi vaihtoehto verrattuna siihen, että kaikki karja on tietyillä alueilla.”

”Ongelmat ovat täällä kaikille samoja. Esimerkiksi pellot ovat jo ihan järvien takia hajallaan. Se rajoittaa jo osaltaan tilakokoa, kun välimatkat tulevat pitkiksi.”

Keinot tuotannon säilyttämiseen löytyvät Hämäläisen mukaan tukipolitiikan kautta ja investointituista.

”Täällä tilat ovat monialaisia. Tulot eivät tule pelkästään esimerkiksi karjasta tai pellosta. On paljon liitännäiselinkeinoa, kuten maatilamatkailua ja urakointia. ”

Investointituissa pitäisikin Hämäläisen mielestä ottaa paremmin huomioon kokonaistulovirta.

”Ettei katsottaisi vain sitä, täyttyykö ehdot karjan kautta.”

Välittömämpänä ongelmana tuottajille on ollut rehuntuotannon kannalta haastava kesä. Kuivuus aiheutti monille viljelijöille ongelmia rehun kakkossadon suhteen.

”Toukokuussa satoi, mutta juhannuksen jälkeen oli vain satunnaisia kuuroja. Kyllä se kakkossadon söi aika lailla pois.”

Viljelijöiden onneksi ensimmäinen rehusato oli sen verran hyvä, että se osaltaan paikkasi toisen sadon heikkoutta. Lisärehulle on kuitenkin vielä tarvetta.

”Kyllä täällä aika paljolti ihmiset satsaa nyt kolmanteen satoon.”

Maanviljely Etelä-Savossa ei ole pelkkiä uhkia ja ongelmia. Alue tarjoaa monia mahdollisuuksia menestyvään maitotalouden harjoittamiseen.

”Pellot soveltuvat hyvin nurmen tuotantoon ja yhteistyö viljelijöiden kesken toimii hyvin.”

Esimerkiksi Etelä-Savolle perinteinen köydenveto Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen välillä ei näy maataloustuottajien keskuudessa kyräilynä tai toisten kampittamisena.

”Kyllä se taistelu on tuolla kunnallispolitiikan ja sairaanhoitopiirien puolella.”

Peltojen vuokratasotkin ovat Hämäläisen mukaan Etelä-Savossa pääasiassa maltillisia.

”Tietysti siinäkin on vaihtelevuutta, ja on alueita, missä kilpailu on kovempaa, jolloin vuokrataso nousee.”

Puheenjohtajana Hämäläisen vastuulla on myös alueensa viljelijöiden kuunteleminen mieltä askarruttavista asioista. Asioista puhutaan viljelijöiden kesken avoimesti. Etenkin hiiliviljelyyn ja ilmastoasioihin liittyen monet viljelijät ovat olleet häneen yhteydessä.

”Kyllä se median ja päättäjien kautta tuleva alaan kohdistuva painostus tuskastuttaa ja painaa mieltä. Viesti tuntuu aina olevan se, että mitään ei ole tehty, ja vaikka oltaisiinkin, niin ei ainakaan riittävästi.”

Hämäläisen mukaan monilta unohtuu, kuinka paljon esimerkiksi viljelykasvit sitovat hiiltä.

”Sitä ilmastotyötähän on tehty aina hiilensidonnan ja kasvivalintojen kautta, mutta sitä ei ole mitattu millään tavalla. Välillä tuntuu, että ollaan keksimässä pyörää uudestaan.”

Hämäläinen nostaa esimerkkinä esille hiiliviljelykoulutuksen, johon hän itse osallistui.

”Paljon oli tietoa ja hyviä avustajia, mutta kotiin tullessa totesin, että meillähän on jo syväjuurisia kasveja viljelyksessä, monipuolisesti lajikkeita ja meillä laidunnetaan.”

”Vaikka hiilensidonnan eteen tehdään jo nyt paljon, on paljon vielä tehtävääkin”, Hämäläinen sanoo.

”Uudet toimenpiteet tulee korvata viljelijöille ja tuet ohjata niin, etteivät ne valu käytännössä konekauppiaille vaan niillä korvataan hiilensidonnan eteen tehty työ.”

Lue lisää

EU:n lisääntyvä metsäpäsmäröinti huolettaa metsänomistajia

Ruokavienti ottaa askeleen

Pannuleipä

Puurakentamisen tosiasiat ovat ilmeisesti jääneet Betoniteollisuuden lobbauksen jalkoihin