Kotimaa

Kaksi rokotetta saaneita ei enää kehoteta hakeutumaan testiin lievien oireiden vuoksi – kaikilla on jatkossakin oikeus päästä testiin lääketieteellisillä kriteereillä

Koronatestejä tehdään jatkossa ensisijaisesti rokottamattomille, jotka ovat altistuneet virukselle ja joilla on oireita.
Testaus kohdistuu jatkossa ensisijaisesti virukselle altistuneiden, rokottamattomien oireisten sekä rokottamisen jälkeenkin vakavalle infektiolle alttiiden ihmisten testaamiseen. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Kaksi koronarokotetta saaneiden perusterveiden testaamisesta luovutaan laajasti päivitetyssä koronatestaus- ja jäljitysstrategiassa. Ohjeistus koskee myös ihmisiä, jotka ovat sairastaneet koronavirustaudin yli kuusi kuukautta sitten ja saaneet sen jälkeen yhden rokotteen.

"Kuitenkin kaikilla, joilla on koronatautiin sopivia oireita tai epäily tartunnoista, on oltava jatkossakin mahdollisuus päästä testiin", sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa.

Kiurun mukaan testaus- ja jäljityskapasiteettia ei viedä nopeasti alas. Tavoitteena on yhä, että testiin pääsee vuorokaudessa ja että testitulos valmistuu vuorokaudessa. Testauskapasiteetti pidetään korkealla myös mahdollisten uusien epidemia-aaltojen vuoksi.

Koronatestejä tehdään jatkossa ensisijaisesti rokottamattomille, jotka ovat altistuneet virukselle ja joilla on oireita. Toinen testaamisen kohderyhmä ovat rokottamisen jälkeenkin vakavalle infektiolle alttiit ihmiset.

Kaksi rokotetta saaneista testataan jatkossa matalalla kynnyksellä muun muassa sosiaali- ja terveysalan työntekijät, koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvat sekä sairaalahoitoon tai päivystykseen saapuvat potilaat.

Uutta linjausta perustellaan muun muassa sillä, että nykyisen testaus- ja jäljityskapasiteetin ylläpito kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltoa.

Ministeri Kiurun mukaan tavoitteena on, että terveydenhuollon henkilökuntaa vapautuu erikoissairaanhoitoon ja kiireettömään hoitoon.

Kiurun mukaan testaus sitoo kapasiteettia paitsi näytteidenotossa myös laboratoriossa, joissa käsitellään PCR-testejä.

Kiurun mukaan tietyillä alueilla koronaviruksen diagnosoimiseen käytetään saman verran resursseja kuin kaikkeen muuhun diagnostiikkaan yhteensä.

Ulkomailta Suomeen saapuvalta edellytetään yhä koronatestiä, mikäli hänellä ei ole kahta rokotusta tai määräaikana sairastettua koronatautia.

Päivitetyssä testaus- ja jäljitysstrategiassa arvioidaan myös antigeenitestien laajemman käytön mahdollisuutta, kertoi johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä tiedotustilaisuudessa.

Tarkoitus on myös ohjeistaa väestöä kotitestien käytössä.

Kotitestien perusteella ei voi esimerkiksi asettaa karanteeniin, vaan positiivinen tulos on varmistettava PCR-testillä, huomautti koronatestausvalmiuden kansallisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

"Karkeassa omaehtoisessa seulonnassa kotitesti voi kuitenkin olla hyvinkin tehokas työkalu", Pietilä sanoi.

Pietilän mukaan koronatestaus on noussut varsin poikkeuksellisen asemaan yhteiskunnan pyörien pyörimisen takaajana. Hän loi katseen siihen aikaan, kun koronapandemia on pääosin selätetty.

"Nähdäkseni tulisi olla niin, että koronatesti muodostuu yhdeksi diagnostiseksi testiksi kaikkien muiden joukossa", Pietilä kuvaili.

Tällöin testin käytöstä päättäisi lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Lue lisää

Pfizerin ja Biontechin koronarokote osoittautunut turvalliseksi 5–11-vuotiailla, valmistajat kertovat

Kaksi kolmesta 12 vuotta täyttäneestä saanut toisen koronarokotteen, THL:n tämän päivän tartuntaluvuissa mahdollisia puutteita

Ministeri Kiuru Ylelle: Suomi varautunut rokottamaan kaikki yli 12-vuotiaat kolmannen kerran

THL ohjeistaa kuntia antamaan kolmannet koronarokotteet immuunipuutteisille, jätevesiseuranta osoittaa koronaviruksen määrän vähentyneen