Kotimaa

Merkittävä arkeologinen kohde kärsi peruuttamattomia vahinkoja Savukoskella Itä-Lapissa – "Väärin löydetty"

Merkittävä arkeologinen kohde kärsi peruuttamattomia vahinkoja Savukoskella Itä-Lapissa, kerrotaan tiedekeskus ja museo Arktikumin tiedotteessa.
Harrastelijaryhmä löysi Savukoskelta rautaisen padan sangan, pronssiketjua, pronssisen hevosriipuksen, rautaisen veitsen ja nuolenkärjen sekä tulusraudan ja suuren rautaisen koukun. Lapin maakuntamuseon kuvaa löydöistä. LEHTIKUVA / HANDOUT / KAROLIINA PAATOS

Tänä vuonna harrastelijaryhmä löysi metallinilmaisimien avulla maasta useita myöhäisrautakaudelle (800–1 200 jKr.) ajoitettavissa olevia esineitä. He nostivat maasta rautaisen padan sangan, pronssiketjua, pronssisen hevosriipuksen, rautaisen veitsen ja nuolenkärjen sekä tulusraudan ja suuren rautaisen koukun.

Lapin maakuntamuseon arkeologi saapui paikalle elokuussa ja löysi hiekan seasta vielä pronssisen linturiipuksen ja lasihelmen puolikkaan.

Lapin maakuntamuseon toimeksiannosta paikalle saapui vielä Museoviraston koekaivausryhmä. Silloin osoittautui, että ryhmän suorittama esineiden nosto maaperästä oli aiheuttanut kohteelle korvaamattoman vahingon.

Museoviraston koekaivausryhmän johtajalle, arkeologi ja tutkija Esa Mikkolalle paikka oli tuttu jo entuudestaan, sillä edellisenä vuonna asianmukaisesti toiminut vainajanetsintäryhmä löysi sieltä niin ikään myöhäisrautakauden aikaisen polttohaudan.

Kun Mikkola saapui tänä vuonna paikalle, hänen silmiensä eteen avautui ihmetystä herättävä näky. Paikalla oli kaksi punamultahautaa, joiden ei nykytietämyksen mukaan pitäisi olla rautakautinen vaan tiukasti kivikautinen hautatyyppi. Esinelöydöt kuitenkin viittasivat myöhäisrautakauteen.

Ihmetys vaihtui vihastukseksi, kun Mikkola tajusi, että hautaesineistö oli kokonaisuudessaan joko poissa tai häiriintyneessä kontekstissa.

Paikalla tehtyjen harrastelijakaivausten myötä esineiden yhteyksiä hautoihin ei voida osoittaa varmasti.

"Teemme vielä analyysejä ja pyrimme rekonstruoimaan löytöyhteyksiä niin paljon kuin voimme. Onhan se todennäköistä, että haudat todella ovat rautakautisia punamultahautoja, mutta jos kokonaisuus olisi ollut koskematon, voisimme nyt kenties hyvillä mielin puhua jo sensaatiosta", Mikkola kertoo tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan punamultahaudat ovat ruumishautoja, joiden käytön on tähän asti uskottu rajoittuvan kivikauteen (noin 8 850–1 700 eKr.). Mikäli Savukosken hautojen ajoitus voidaan osoittaa olevan myöhäisrautakautinen, ovat kyseessä tiettävästi ensimmäiset ei-kivikautiset punamultahautaukset todennäköisesti koko Euroopassa.

Tiedotteen mukaan metallinilmaisimilla tehdyt löydöt ovat viimeisen vuosikymmenen aikana lisänneet tunnettujen arkeologisten kohteiden määrää Suomessa, mutta liian usein löytäjät eivät osaa toimia löytönsä kanssa oikein. Tiedotteessa toimintaa kuvataan "väärin löytämisenä".

Lapin maakuntamuseon arkeologin Jari-Matti Kuuselan mukaan edellisen kaltainen toiminta on aivan liian yleistä.

"Ihmiset ’vähän innostuvat’ ja sitten kaikki revitään ylös pysähtymättä hetkeksikään tuumaamaan, miten asiassa oikeasti pitäisi toimia", Kuusela toteaa tiedotteessa.

Muinaismuistolaki rauhoittaa automaattisesti kaikki kiinteät muinaisjäännökset. Mikäli maata kaivaessa tehdään löytö, jota on syytä olettaa vanhaksi, edellyttää muinaismuistolaki kaivamisen välitöntä lopettamista paikalla ja yhteydenottoa asiaankuuluvaan viranomaiseen, eli Museovirastoon tai alueelliseen vastuumuseoon.

Lue lisää

Kivikauden suomalainen kunnioitti hirveä pyhänä voimaeläimenä - Pyyntiin liittyi paljon rituaaleja

Arkeologit löysivät osia raamatullisista kirjakääröistä Juudean autiomaasta: "Merkittävin löytö sitten Kuolleenmeren kirjakääröjen"

Elokuvahistorian viilein tutkija innoitti kokonaisen sukupolven arkeologeja

Aikakausien kohtaaminen – muinaisvaatteet vievät mielenkin menneeseen