Kotimaa

Hoitavatko suomalaiset poliisit kohta ruotsalaisten töitä Lapissa? "Kyllä tämä käytännössä tarkoittaa sitä", arvioi SPJL maiden välistä uutta sopimusta

SPJL arvioi, että sopimuksen kattavalla alueella on 5 suomalaista partiota yhtä ruotsalaista partiota kohden.
Kuvat: Miska Puumala, Wikimedia Commons / Kuvitus: Juho Leskinen
Uusi yhteistyö keskittyy raja-alueella Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Tornion ja Ylitornion kuntiin, sekä Ruotsin puolella Haparandan, Kirunan, Pajalan ja Övertorneån kuntiin.

Suomen ja Ruotsin poliisivoimien yhteistyötä syvennetään uudella valtiosopimuksella. Yhteistyö keskittyy raja-alueella Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Tornion ja Ylitornion kuntiin, sekä Ruotsin puolella Haparandan, Kirunan, Pajalan ja Övertorneån kuntiin.

Uuden valtiosopimuksen myötä poliisipartio voi jatkossa ilman vastaanottavan valtion pyyntöä siirtyä toisen valtion puolelle suorittamaan tehtävää tilanteessa, jossa kyse on henkeen ja terveyteen kohdistuvasta vakavasta uhkasta. Sopimuksen tavoitteena on tuoda helpotusta pohjoisen resurssivajeeseen ja harvaanasutun alueen pitkiin vasteaikoihin.

Sekä Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) että Ruotsin poliisiliitto ovat suhtautuneet sopimukseen kielteisesti.

SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne arvioi, että sopimuksen kattavalla alueella on 5 suomalaista partiota yhtä ruotsalaista partiota kohden.

"Kyllä tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että me ajamme Ruotsin tehtäviä. En näe, että naapurista tultaisiin tänne ajoon."

Rinteen mukaan valtiosopimukseen liittyen on yhä monia avoimia kysymyksiä esimerkiksi lainsäädäntöön, toimintatapoihin, koulutukseen ja johtamisvastuuseen liittyen. Avoinna on esimerkiksi se, kuka lopulta tekee päätökset voimankäytöstä hälytystehtävissä vieraan maan alueella. Kiinniotoista ja voimankäytöstä seuraa usein myös jälkiselvittelyjä, joissa pitää turvata niin kansalaisen kuin poliisinkin oikeusturva.

Voimankäytön suhteen maiden välillä on merkittäviä eroja. Esimerkiksi Ruotsin poliisi ei käytä Suomessa käytössä olevia etälamauttamia.

"Se keikka, minkä suomalaiset pyrkivät hoitamaan etälamauttimella, niin ainakin aiemmin ruotsalaiset hoitivat ampuma-aseella. Kynnys aseenkäyttöön on siellä matalampi."

Ruotsin poliisi suunnittelee etälamauttimien käyttöönottoa vuonna 2022.

Myös kielimuuri luo Rinteen mukaan omat haasteensa. Vaikka Suomessa poliiseilta vaaditaan virkamiesruotsin osaamista, voi hätätilanteessa toimiminen vieraalla kielellä vieraan lainsäädännön alaisuudessa olla vaikeaa. Ruotsalaisilla poliiseilla ei puolestaan lähtökohtaisesti ole valmiutta toimia suomeksi.

"Tästä syystä toivoisin, että näissä toisen maan alueella suoritettavissa operaatioissa olisi aina molempien maiden viranomaisia paikalla."

Epäselvää on myös se, velvoittaako sopimus partioita ottamaan vastaan rajan toisella puolella tapahtuvia tehtäviä. Rinteen mielestä tällaista velvollisuutta ei pidä olla.

"Lähimpänä tapahtumapaikkaa voi olla esimerkiksi partio, joista toinen poliiseista on vasta harjoittelija. Ei me sellaista voida tilanteeseen heittää."

Rinne tiedostaa, että valtiosopimuksen solmimiseen liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Jos poliisi havaitsee hätätilanteen olevan käynnissä rajan toisella puolella, niin toimiminen on silloin perusteltua.

"Ei sinne ketään voi henkihieveriin jättää."

Sen sijaan pitemmät hälytystehtävät ovat jo lähtökohtaisesti haastavia maiden erilaisten johtamis- ja viestintäjärjestelmien takia.

Lue lisää

Mediat: Suosittu nuori raptähti Einár ammuttiin Tukholmassa

Poliisia ammuttiin metrin päästä otsaan – poliisi julkisti lisätietoja Hämeenlinnan syyskuisesta ampumistapauksesta, poliisin aseenkäytöstä ei aloiteta esitutkintaa

Soppalautasesta vientituotteeksi — kouluruokailu on tärkeä osa Suomen maabrändiä

Video: Posiolla eksynyt vaeltaja sytytti nuotion, jotta poliisin drone löytäisi hänet – laitteiden avulla on löydetty jo kymmeniä eksyneitä