Kotimaa

THL: Iäkkäiden heikot nettitaidot voivat syrjäyttää palveluista - kolmannes yli 70-vuotaista ei asioi sähköisesti ollenkaan

Yli puolet 70 vuotta täyttäneistä käyttää itsenäisesti internetiä sähköiseen asiointiin. Vähiten sähköisten palveluiden parissa ovat 85 vuotta täyttäneet.
THL:n mukaan verkkopalvelujen lisääntyessä niiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulisi ottaa huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuten ikääntyneiden tarpeet. LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Ikääntyneistä 70 vuotta ja erityisesti 80 vuotta täyttäneet kokevat muita useammin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköinen asiointi ei koske heitä. Tämä käy ilmi kahdesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta.

Yli puolet 70 vuotta täyttäneistä käyttää itsenäisesti internetiä sähköiseen asiointiin. Kolmannes ei asioi sähköisesti ollenkaan. Vähiten sähköisten palveluiden parissa ovat 85 vuotta täyttäneet.

THL:n mukaan ikääntyneiden sähköistä asiointia selittää korkean iän lisäksi koulutustausta. Korkeasti koulutetut iäkkäät käyttävät sähköisiä palveluita todennäköisemmin itsenäisesti kuin perusasteen koulutuksen saaneet. Lisäksi heikentyneeksi koettu muisti, kokemus riittämättömästä tarmosta ja avun tarve arjessa vaikuttavat siihen, että ikääntyneet eivät asioi sähköisesti itse.

Avustettuna sähköisiä palveluita käyttää reilu kymmenes ikääntyneistä.

"Ikääntyneet asioivat avustetusti sähköisesti yleisesti ottaen verrattain vähän. On mahdollista, että apua ei ole tarpeeksi tarjolla tai sitä ei haluta pyytää luottamuskysymysten, kirjautumiskäytäntöjen tai tietojen henkilökohtaisuuden takia", THL:n tutkija Petra Saukkonen sanoo tiedotteessa.

THL toteaa, että verkkopalvelujen lisääntyessä niiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulisi ottaa huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuten ikääntyneiden tarpeet. Koronapandemia on myös siirtänyt palveluita verkkoon.

THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi sanoo tiedotteessa, että digitalisaatio ei saa syrjäyttää, vaan sen avulla on tavoiteltava helpommin saavutettavia ja käytettäviä palveluita.

"Lisäksi mahdollisuus lähipalveluihin pitää kuitenkin edelleen turvata niille, jotka eivät pysty syystä tai toisesta asioimaan sähköisesti", Heponiemi sanoo.

THL:n perustaa tutkimuksensa FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen. Sen aineisto kerättiin koronapandemian ensimmäisten aaltojen aikana.

Lue lisää

Kuinka rajusti influenssa iskee leviämistauon jälkeen? Rokotteen teho on tällä kertaa suuri kysymysmerkki

Itä-Suomi saa perinteisesti influenssarokotteita enemmän kuin Länsi-Suomi – taustalla edellisten vuosien rokotusinto

MT-kysely: Suomalaisten mielipiteet jakautuvat lähes tasan koronarokotuksen pakollisuudessa – 43 prosenttia kannattaa rokotuspakkoa, 41 prosenttia vastustaa

STM hakee ratkaisua, miten koronan sairastaneet ja yhden rokoteannoksen saaneet voisivat saada koronapassin