Kotimaa

Koronarajoitusten vaikutukset uimaopetukseen huolestuttavat – jo ennen pandemiaa joka neljännen kuudesluokkalaisen uimataito oli riittämätön

Hukkumisia tapahtui tänä vuonna poikkeuksellisen paljon.
Jaana Kankaanpää
Valtaosa Suomessa hukkuneista on aikuisia ja iäkkäämpiä henkilöitä, mutta myös lapselle hukkuminen on yksi suurimmista kuolemaan johtavista tapaturmariskeistä. Arkistokuva.

Korona-aika sulki monin paikoin uimahallit ja laittoi siten myös uimaopetuksen tauolle. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) selvityksen mukaan uimaopetus pysähtyi viime talvena yli puolessa Suomen uimahalleista.

Poikkeustilan seuraukset voivat kantaa kauas, sillä tuhansien järvien maassa uimataito on hyvin tärkeä.

"Jo ennen pandemia-aikaa kaikissa kouluissa ei ollut mahdollista järjestää uinninopetusta, ja nyt myös vapaa-ajan uimakoulut olivat monin paikoin tauolla. Tutkimusten perusteella tiedämme, että aiemmin noin joka neljännellä Suomen kuudesluokkalaisella ei ole ollut riittävää uimataitoa, ja nyt huolena on, että tämä osuus kasvaa. Oppimisvajetta riittää kiinni kurottavaksi", sanoo toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen SUH:sta.

Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan uimataitoisena voidaan pitää henkilöä, joka syvään veteen hypättyään pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selällään. Viimeisimmän, vuonna 2017 julkaistun uimataitotutkimuksen mukaan tähän ei kyennyt 24 prosenttia kuudesluokkalaisista.

Tänä vuonna hukkumistapaturmissa on menehtynyt poikkeuksellisen moni, kertoo LähiTapiola tiedotteessaan.

SUH:n ennakkotilaston mukaan tammi-syyskuussa hukkui kaikkiaan 131 henkilöä. Tämä on 38 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna ja eniten sitten vuoden 2014. Etenkin helteisinä kesäkuukausina moni jäi veden varaan.

Valtaosa hukkuneista on aikuisia ja iäkkäämpiä henkilöitä, mutta myös lapselle hukkuminen on edelleen yksi suurimmista kuolemaan johtavista tapaturmariskeistä.

"Meiltä aikuisilla tuppaa helposti unohtumaan varovaisuus vedessä ja jäällä liikkuessa, mutta tämän asenteen ei tietysti tarvitse eikä pidä periytyä seuraavalle sukupolvelle", sanoo projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta.

"Liikenteessä henkilövahinkojen määrää on saatu vähenemään sinnikkäällä turvallisuustyöllä. Pitäisikö meidän alkaa puhua samalla painoarvolla myös veden riskeistä", kysyy Määttänen.

SUH on tuottanut koulujen käyttöön uuden Vesi- ja jääturvallisuus tutuksi -oppimiskokonaisuuden. Se on suunniteltu erityisesti alakoulujen käyttöön, mutta on verkossa vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.

Opettajat voivat hyödyntää materiaalia osana opetusta. SUH:n tukena oppimiskokonaisuuden tuottamisessa ovat olleet LähiTapiola ja Otavan Oppimisen Palvelut.

"Oppimiskokonaisuus ei tietenkään korvaa koulujen uinninopetusta, mutta sen avulla vesillä ja jäällä liikkumiseen voidaan tutustua eri näkökulmista. Vesi kun on elämässämme läsnä niin monella tapaa. Harjoitukset herättelevät oppilaita esimerkiksi näkemään riskipaikat omassa lähiympäristössään ja pohtimaan, kuinka veden varaan joutunutta voi auttaa turvallisesti", kertoo Heinonen.

Vesi- ja jääturvallisuus tutuksi -oppimiskokonaisuuteen voi tutustua osoitteessa www.vesiturvallisuus.fi.

Lue lisää: Lasten uimataito on heikentynyt korona-aikana – "Uimaopetuksen määrä on romahtanut"

Lue lisää

Yle uutiset: Koronarajoitukset kiristyvät Lounais-Suomessa – aluksi pakolliset koronatestit telakoille, Avi odottaa koronapassia ennen muita rajoituksia

Ruotsi luopuu tänään lopuistakin koronarajoituksista – muun muassa tapahtumien yleisömäärää ei enää rajoiteta

Kiellät piikin, kiellätkö hoidon?

Kesäkuukausina hukkui yhteensä 81 ihmistä – enemmän kuin vuosiin