Kotimaa

Alakoulujen määrä Suomessa on laskenut tasaisesti jo vuosikymmeniä – Iisalmessa päätettiin rakentaa uusia maaseutukouluja

2000-luvulla Suomessa on lakkautettu selvästi eniten pieniä maaseutukouluja. Iisalmessa kouluverkkoa ei ole lähdetty keskittämään, vaan kylille nousee uusia koulurakennuksia.
Petteri Kivimäki
Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Johanna Nousiainen (kuvassa vasemmalla), rehtori Jorma Patronen, koululaisen vanhempi Saara Kettunen ja kyläyhdistyksen sihteeri Helena Kumpulainen iloitsevat Runnin kylän uudesta koulusta ja toivovat sille pitkää ikää. Koulun oppilaat Iida Nousiainen ja Veera Kettunen kiihdyttivät keinun vinhaan vauhtiin.

Peruskoulun alakoulujen määrä Suomessa on vähentynyt tasaisesti jo vuosikymmeniä. 1990 peruskouluja oli noin 4 870 ja 1995 noin 4 480.

”Peruskoulujen määrä on vähentynyt tasaisesti myös koko 2000-luvun ajan. Vuodesta 1990 vuoteen 2020 peruskoulujen määrä on vähentynyt 4 870 koulusta 2 220 kouluun, eli noin 54 prosentilla. Vuosien 2000–2020 välisenä aikana peruskoulujen määrä laski 4 000 koulusta 2 220 kouluun eli lähes 45 prosentilla”, opetusneuvos Mika Puukko opetus- ja kulttuuriministeriöstä kommentoi.

Vuosiluokat 1.–6. sisältävien peruskoulujen osalta alle 50 oppilaan pienten koulujen määrä on vähentynyt selvästi eniten 2000-luvulla.

”Niiden määrä on pudonnut vuoden 2005 tuhannesta koulusta vuoden 2020 noin 290 kouluun. Muissa kokoluokissa koulujen vähentyminen on ollut suhteellisesti pienempää. Samaan aikaan suuret, yli 500 oppilaan koulut ovat lisääntyneet viidessätoista vuodessa reilusta 30:stä noin 60:een”, Puukko kertoo.

Koulutuksellinen tasa-arvo on heikentynyt ja oppilaiden kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvanut, huomauttaa opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

”Heikosti osaavien oppilaiden osuus on lisääntynyt merkittävästi ja huono-osaisuus kasaantuu. Oppimistulosten eriytyminen näkyy maan eri osissa, mutta erityisesti suurimpien kaupunkien sisällä. Vaarana on, että osaamistason laskun ohella eriarvoisuus kasvaa edelleen ja oppilaiden sivistykselliset oikeudet eivät toteudu kaikkialla”, Karjalainen toteaa.

Karjalaisen mukaan koulun tai luokan koolla ei ole havaittu olevan merkitsevää vaikutusta oppimistuloksiin.

”Oppimistutkimuksissa on havaittu, että suurimmat osaamisen vaihtelua selittävät tekijät liittyvät oppilaan asenteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin, motivaatioon ja harrastuneisuuteen sekä kotitaustaan.”

Maaseutukouluja on lakkautettu nopeaan tahtiin kautta maan, mutta Ylä-Savossa sijaitsevassa 21 300 asukkaan Iisalmessa on valittu toisenlainen tie. Kattava kouluverkko maaseutukouluineen on päätetty säilyttää.

”Täällä on kymmenen alakoulua, yläkoulu sekä lukio. Kuluvana lukuvuonna Iisalmessa on yhteensä 2 073 oppilasta perusopetuksessa”, sivistys- ja hyvinvointitoimialan johtaja Kirsi-Tiina Ikonen kertoo.

Osa alakouluista sijaitsee keskustaajamassa tai sen välittömässä lähistössä.

”Kouluverkko Iisalmessa on siinä mielessä kahtalainen, että näissä keskustassa ja keskustaajaman läheisyydessä sijaitsevissa kouluissa oppilaita on melko paljon, reilusta sadasta vähän yli kolmeensataan. Viidessä kauempana sijaitsevassa maaseutukoulussa oppilasmäärät vaihtelevat 35:n ja 65:n välillä”, Ikonen taustoittaa.

Iisalmessa tehtiin vuonna 2018 kouluverkkoselvitys, jossa kouluverkon supistamista harkittiin.

”Tuolloin asiasta käytiin kattavaa poliittista keskustelua. Katsottiin, että palveluita on järkevää säilyttää siellä, missä ihmisiä on. Valtuuston päätöksellä koulut saavat jatkaa toiminnassa niin kauan kuin oppilaita riittää”, Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka (kesk.) sanoo.

Iisalmessa on rakenteilla liuta uusia kouluja sisäilmaongelmista kärsivien vanhojen koulurakennusten tilalle.

Pulkan mukaan Iisalmi on moninainen ja pinta-alaltaan varsin laaja kunta, jonka eri kolkkien olosuhteet on syytä huomioida kaikessa päätöksenteossa.

”Valtaosa Suomen kunnista kamppailee väestökadon kanssa. Kun meillä koulut pidetään hyvässä kunnossa ja kouluverkko kattavana, niin tuskin se lapsiperheen muuttopäätöstä tänne ainakaan haittaa.”

Luonnonläheinen Runnin kylä sijaitsee 25 kilometrin päässä Iisalmen keskustasta.

Oma koulu on runnilaisille ylpeydenaihe ja kyläläisten kohtaamispaikka.

”Koulu on erittäin tärkeä asia meille. Se tarjoaa koko kylän asukkaille fyysiset tilat, joissa voi kokoontua ja harrastaa”, Runnin seudun kyläyhdistyksen sihteeri Helena Kumpulainen sanoo.

Runnilla asuvan Saara Kettusen lapsi on Runnin alakoulussa.

”Kun kaikki vanhemmat tuntevat toisensa ja harrastavat täällä yhdessä, on myös lasten mahdollisiin ongelmiin helpompi puuttua. Tämä on tiivis ja turvallinen yhteisö.”

Luokanopettaja ja Runnin koulun rehtori Jorma Patronen on opettanut koulussa vuodesta 1991.

”Kun aloitin täällä, oli oppilaita 64. Pienimmillään oppilasmäärä kävi vain reilussa kolmessakymmenessä 2000-luvun alussa, mutta kääntyi uudelleen nousuun”, rehtori muistelee.

Nyt oppilaita on 47, mutta tuoreet oppilasmääräennusteet osoittavat jälleen alaviistoon. Vuosi sitten valmistui uusi koulurakennus, joka on toteutettu moduulipohjalta.

”Meillä on kymmenen plus viiden vuoden vuokrasopimus tähän rakennukseen. Jos koulu joskus tulevaisuudessa lakkautuu, voidaan moduulit kuljettaa johonkin muualle”, Patronen sanoo.

Kyläläisten keskuudessa on kuitenkin toiveikkuutta, että uusia lapsiperheitä muuttaa kylälle.

”Runnilla asuu paljon ikäihmisiä, joilta vapautuu taloja myyntiin. Tähän asti myytävät talot ovat menneet hyvin kaupaksi ja tulijoita on riittänyt”, Runnin vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Johanna Nousiainen pohtii.

Lue lisää

Yle uutiset: Koulut odottavat edelleen toimintaohjeita oppilaiden koronatestauksesta – Turun opetusjohtaja empii testien tarpeellisuutta tässä vaiheessa epidemiaa

Uusia koulutuslinjoja avataan maakuntien korkeakouluihin – "Kokoomuslaisille ja muille kriitikoille sanon, että eiväthän korkeakoulut tyhmiä ole"

Kuusi yliopistoa ja yhdeksän ammattikorkeaa saa uusia koulutuslinjoja – uutta rahoitusta ei luvassa

Hallitus joutui taas kävelemään Kiurun yli