Kotimaa

Suomalaisilla on vahvat perinteet pimeyden taltuttamiseen – tähän esineeseen kiteytyy valtava inhimillisyys

Suomessa heijastimet ovat koko kansan juttu. Esimerkiksi Keski- Euroopassa ne mielletään lähinnä lasten tuotteiksi.
Jarno Mela
Heijastimella on pientä kokoaan suurempi merkitys. Useissa maissa tarvitaan vielä valistustyötä, miksi niitä on tärkeää käyttää.

Suomen talvessa pimeys osaa olla todella syvää. Onneksi tutkimusten mukaan noin puolet adventtisohjossa kyntävästä kansasta uhmaa pimeyttä heijastimilla.

Suomessa heijastimet ovatkin koko kansan juttu, kertoo heijastimia valmistavan Safety Reflector Finlandin toimitusjohtaja Jutta Vainio.

Sen valmistamia heijastimia on 1960-luvulla alkaen valmistettu yli 100 miljoonaa kappaletta.

Ei tarvitse mennä paljoakaan Suomen rajojen ulkopuolelle, kun katukuvan ainoat heijastimet ovat kiinni polkupyörän pinnoissa. Vainio huomauttaa, että heijastinten näkyvyyteen Suomessa on syynsä.

Ensinnäkin Liikenneturva valistaa jatkuvasti heijastimen käytön tärkeydestä. Toiseksi heijastinten käytöstä on vuosikymmenten perinne: niitä on saatavilla helposti, jopa ilmaiseksi.

”Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta ja vuosi vuodelta enemmän heijastimia. Esimerkiksi Britanniassa on yli 65 miljoonaa asukasta. Vaikka olemme myyneet sinne kuusi miljoonaa heijastinta vuodessa, ei se muuta Britannian katukuvaa”, Vainio kuvaa.

Pienellä ja sinänsä yksinkertaisella tuotteella on kokoaan suurempi merkitys. Yhtä tärkeää kuin valmistaa heijastimia on viestiä ja valistaa, miksi niitä on tärkeää käyttää.

”Heijastimiin liittyy valtava inhimillisyys ja ihmishengen arvostus. Koska tällaisen valistuksen pitäisi koskea miljardeja ihmisiä, yhden heijastinyrityksen resurssit eivät siihen tietenkään riitä”, Vainio huomauttaa.

Myös kulttuurierot vaikuttavat osaltaan heijastinten vientiin. Jos maa on rakennettu autoilun varaan, jalankulkijan heijastinta voi olla hankala markkinoida. Keski-Euroopassa taas heijastimet mielletään erityisesti lasten tuotteeksi.

Viennissä oman hankaluutensa aiheuttaa suomalaisen työn hinta. Heijastimia pystytään helposti valmistamaan koneellisesti. Koska kyseessä on turvallisuustuote, ne pitää pakata tiettyjen kriteerien mukaan ja se vaatii kuluja nostavaa käsityötä.

Yrityksen heijastimet valmistetaan silti Laitilassa Varsinais-Suomessa. Hänen mukaansa kasvumarkkinat ovat nimenomaan viennissä.

”Keskitymme viennissä erityisesti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan, mutta kyllä heijastimia menee Australiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten.”

Suomessa suositaan erityisesti kovia heijastimia sekä kaikenlaisia hauskoja, söpöjä, oivaltavia ja värikkäitä malleja. Viennissä heijastinten suosioon vaikuttavat mieltymykset.

”Ruotsissa suositaan pastellisävyjä, mutta Etelä-Amerikassa pitää olla mahdollisimman värikästä.”

Heijastimet ja liikenne

Autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä tiellä kulkevan jalan­kulkijan kauko­valoilla ajaessaan noin 150 metrin etäisyydeltä. Etäisyys riippuu jalankulkijan vaatetuksesta ja auton valoista.Heijastinta tai heijastin­liiviä käyttävä havaitaan jopa yli 600 metrin päästä.Lähivaloissa ilman heijastinta kulkeva henkilö näkyy vasta noin 50 metrin päästä, heijastin tai heijastinliivi päällä hän voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä.Edes valaistussa taajamassa autoilija ei näe jalankulkijaa yhtä selkeästi kuin jalankulkija autoilijan.Katu- ja mainosvalot sekä esimerkiksi puiden ja pensaiden varjot hankaloittavat havainnointia.Sade, sumu sekä huurtuneet, naarmuiset tai likaiset ikkunat heikentävät kuljettajan näkymistä entisestään.Lähde: Liikenneturva

Lue lisää

Autoilu vilkastui viime vuonna, mutta matkaa pandemiaa edeltävälle tasolle jäi edelleen

Tässä asiassa suomalaisten kierrätysinto on huipussaan – ”Ei tarvitse lähteä jonnekin kauas, vaan sinne, minne on joka tapauksessa asiaa”

Kylmän keskitalven pimeät ideat

Suomalaisilla saattaa olla vientineuvotteluissa yllättävä valtti, joka liittyy lupauksiin