Kotimaa

Pienen kaupungin kehittämisessä riittää mahdollisuuksia ja haasteita – Kuhmossa menestystä rakennetaan biotalouden ympärille

Visiona on luoda Kuhmoon kukoistava biotaloussektori, kertoo kaupunginjohtaja Tytti Määttä.
Miska Puumala
Tytti Määttä on toiminut Kuhmon kaupunginjohtajana vuodesta 2018 asti.

Tytti Määtän tie kuntajohtajaksi alkoi vuonna 2004, kun Turussa valtiotieteitä opiskellut vaalalainen valittiin Turun kaupunginvaltuuston jäseneksi keskustan listalta.

”Sitä kautta sain tehtävän Suomen Kuntaliiton valtuuston jäsenenä Turun kaupungin edustajana. Kun Kuntaliitossa aukesi vuonna 2007 erityisasian­tuntijan virka, niin päätin hakea siihen, koska organisaatio oli minulle jo ennestään niin tuttu.”

Haku tuottikin tulosta, ja puoluepoliittinen toiminta sai jäädä yhteen valtuustokauteen. Määtän toiminta-alueena Kuntaliitossa oli maaseudun ja pienten kuntien kehittäminen.

Muutaman vuoden kuluttua Pohjois-Suomen kunnissa alkoi avautua kuntajohtajan paikkoja, kun moni kokenut virkamies jäi lyhyen ajan sisällä eläkkeelle.

”Kahvipöydässä pohdimme työkavereiden kanssa, olisiko minulla syytä hakea kuntajohtajan tehtäviin, kun halusin muuttaa Pohjois-Suomeen asumaan.”

Määttä haki syntymäkuntansa Vaalan kunnanjohtajaksi ja tuli valituksi. Tehtävässä hän aloitti vuonna 2009.

”Minut valittiin tehtävään Suomen toiseksi nuorimpana naiskunnanjohtajana. Olin silloin 28.”

Vaalan kunnanjohtajana Määttä toimi vuoden 2017 joulukuuhun asti. Seuraavana vuonna hän aloitti Kuhmon kaupunginjohtajana.

”Mieheni oli työskennellyt Kuhmossa koko Vaalassa asumiseni ajan. Pystyimme täällä yhdistämään paremmin perheen ja työn, kun tuli lapsen kouluunmenoaika.”

Vaalassa asukkaita oli vuonna 2020 noin 2 770 kappaletta, Kuhmossa puolestaan 8 140. Vaikka molemmat ovat pienehköjä kuntia, on niiden elinkeinorakenne hyvin erilainen.

Vaala on voimakas vapaa-ajan asumisen kunta ja maatalouspitäjä, Kuhmo on puolestaan harvaan asutun maaseudun paikalliskeskus, jossa on myös merkittävä teollisuuskeskittymä.

Määttä korostaa, että erilaisesta elinkeinorakenteesta huolimatta johtamisen perusasetelma on aina sama: tärkein yhteistyökumppani on hallituksen puheenjohtaja.

”Kunnan koosta riippumatta.”

Tästä syystä hyvät vuorovaikutukselliset suhteen ja selkeä työnjako poliittisen päätöksenteon ja viranhaltijajohtamisen välillä ovat avainasemassa kuntajohtajan työssä.

Etenkin pienissä kunnissa kuntajohtaja on Määtän mukaan osittain myös laillisuuden valvoja.

”Kunnanjohtaja vastaa viranhaltijavalmistelun hyvästä laadusta. Toki pienissäkin kunnissa on hallintojohtaja, mutta yleensä ei ole omia juristeja, jotka pystyvät laillisuuden varmistamaan.”

Määtän mielestä johtajuutta ei pidä lähteä määrittelemään kunnan koon vaan organisaation tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.

”Tarvitseeko kunta esimerkiksi muutosjohtamista tai kehittymisorientoituneisuutta?”

Kuhmossa kunnan tavoitteena on ollut menestyvän biotaloussektorin luominen kuntaan.

”Meillä on visiona olla globaali biotalouden menestystarina metsän keskellä. Sitä visiota kohti on koko ajan menty.”

Työtä tavoitteen saavuttamiseksi on jo tehty.

Kunnassa esimerkiksi otettiin käyttöön vuonna 2018 Tuupalan puukoulukeskus.

Lisäksi kunnassa toimii Woodpolis, Kuhmon kaupungin puurakentamisen kehittämistoimintaa ja oppimisympäristön ylläpitämistä edistävä asiantuntijaorganisaatio.

Woodpoliksen puutuote­klusteriin kuuluu useita puurakentamisen tarpeita palvelevia yrityksiä. Kuhmoon on valmistunut esimerkiksi puukerrostaloja valmistama elementtitehdas.

”Puukerrostalo-rakentaminen on esimerkiksi opiskelijasäätiöissä ollut erittäin suosittua.”

Kuhmon haaste kautta historian on ollut saavutettavuus. Kaupunki sijaitsee itärajalla kehnojen kulkuyhteyksien päässä. Lisäksi tieverkon heikko kunto ja julkisen liikenteen puutteet aiheuttavat omat ongelmansa.

”Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöiden vaikutukset tieverkon kuntoon näkyvät”, Määttä toteaa.

Myös digitaalisen infrastruktuurin markkinaehtoinen toteuttaminen isossa ja harvaan asutussa kunnassa on vaikeaa. Saavutettavuusongelman ratkaisemiseksi Kuhmossa pitää Määtän mukaan lähestyä aihetta aivan uudella tavalla tulevaisuudessa.

”Kuhmossa on ollut esillä esimerkiksi pienlentokentän ja sähkölentoliikenteen kehittäminen.”

Toki joitakin ratkaisuja voidaan tehdä jo nyt. Kuhmossa on panostettu esimerkiksi monipaikkaisuuteen.

”Olemme kehittäneet yhteisöllisiä työtiloja, joissa on erittäin hyvät tietoliikenneyhteydet. Niille on myös ollut kysyntää.”

Rajan läheisyys tuo osaltaan monia mahdollisuuksia vientiteollisuuden kautta.

”Vartiuksen raja-asemalta tulee raideliikennettä ja raja-asemalle on myös saatu investointeja.”

Koko maata koskeva ongelma on Määtän mukaan osaajapula. Osaavia tekijöitä ei kaikkiin tarjolla oleviin töihin tahdo löytyä. Määttä kuitenkin muistuttaa, että on paljon virtauksia, jotka voivat antaa uusia mahdollisuuksia ongelman ratkaisemiseen.

”Muun muassa tekoäly, digitalisaatio ja robotisaatio.”

Paikallisena ratkaisuna osaajapulaan Kuhmoon on esimerkiksi tuotu takaisin toisen asteen koulutusta. Kainuun Ammattiopiston kanssa yhteistyössä toteutetussa hankkeessa opiskelijat tekevät paikallisen yrityksen kanssa koulutussopimuksen.

Koulutussopimuksessa opiskelija sopii opettajan ja työnantajan kanssa koulutuksen sisällön ja työtehtävät, joita tekemällä opitaan ammattiin.

Määtän mukaan puolitoista vuotta kokeilussa ollut hanke on tuottanut hyviä tuloksia, ja on esimerkiksi saanut maahanmuuttajanaisia hankkimaan tutkinnon. Koulutussopimuksen kautta voi oppia monenlaiseen ammattiin.

”Meillä on esimerkiksi media-alan koulutuksessa olevia henkilöitä, ja hankkeessa on mukana myös kuljetuspuolen yrityksiä.”

Määttä on nyt toiminut kunta­johtajana yli 12 vuoden ajan. Politiikkaan hän ei ole palaamassa lähiaikoina, mutta hän ei 41-vuotiaana sulje kokonaan ovea ajatukselta.

”Elämää on niin paljon vielä edessä. Miten ja millä tavalla se tapahtuu, niin sen näkee sitten.”

Lue lisää

Tulevaisuudentutkija Tuomas Kuhmonen kannustaa maaseudun ihmisiä toiveikkuuteen – Tulevaisuuteen kannattaa sijoittaa, sillä yhä useampi nuori haaveilee elämästä maalla

Lukijalta: Metsien suojelutavoite on raskaasti ylimitoitettu – "Miten rahoitus aiotaan hoitaa, kun valtiontalous ei selviä nytkään velkaantumatta?"

Suojelutavoite raskaasti ylimitoitettu

Kuntien huomioitava paremmin "kolmas ikä"