Kotimaa

Upin johtaja: Venäjä ei ole saanut lännen kanssa neuvotteluyhteyttä uhkavaatimuksilleen

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtajan Mika Aaltolan mukaan Naton ja Venäjän keskiviikon tapaaminen osoitti osapuolten neuvotteluasemien olevan hyvin jyrkät ja etäiset.
Upin johtajan Mika Aaltolan mukaan Naton ja Venäjän keskiviikon tapaaminen osoitti osapuolten neuvotteluasemien olevan hyvin jyrkät ja etäiset. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Joitain pieniä luottamusta herättäviä toimia voisi olla mahdollista sopia, mutta Venäjän tärkeimpiin vaatimuksiin muun muassa Naton laajentumisen lopettamisesta ne eivät vastaisi.

"Venäjä ei ole saanut neuvotteluyhteyttä, jossa he pääsisivät keskustelemaan vastauksista heidän ultimaatumeihinsa – ellei se sitten itsessään ole vastaus, että länsi ei näe tilanteessa mitään mahdollisuuksia luopua keskeisistä periaatteistaan", Mika Aaltola pohtii.

Hänen mukaansa länsi on geopoliittisen paineen alla yhdistynyt ja Yhdysvallat ohjaa neuvotteluja Venäjän toiveiden vastaisesti kahdenkeskiseltä monenkeskiselle raiteelle muun muassa Natoon.

Venäjällä ei vaikuttaisi olevan mitään kasvot pelastavaa tapaa antaa periksi, joten Aaltolan mukaan herää kysymys, mitä Venäjä tekee seuraavaksi. Se voi esimerkiksi todeta myöhemmin tällä viikolla, että neuvotteluja kokeiltiin, eikä se toiminut.

"Sehän ei tarkoita automaattisesti mitään siirtoa saman tien jossain, vaan sellaisen strategisen hämäryyden laskeutumista Eurooppaan, jossa emme tiedä, mitä Venäjä tekee", Aaltola sanoo.

Toinen vaihtoehto olisi alistuminen lännen toiveiden mukaisiin neuvotteluihin ja laihempaan sopuun. Tai sitten Venäjä voi ryhtyä muuttamaan "faktoja maastossa" siirtelemällä esimerkiksi ydinohjuksia avoimesti Krimille ja Kaliningradiin, Aaltola sanoo.

Hän ei pidä yllättävänä, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg nosti esiin Suomen ja Ruotsin aseman Naton avoimien ovien politiikkaa korostaessaan.

"Suomi, ja Ruotsikin siinä vanavedessä, ovat kertoneet selkeästi oman positionsa eivätkä ole asettuneet mihinkään puolueettomaan asemaan. Tämä on huomattu lännessä ja Venäjällä", Aaltola sanoo.

Hänen mukaansa Venäjällä varmaan mietitään omien ultimaatumien monenlaisia seurauksia Suomen suunnalla.

"Ei tarvitse Nato-hakemusta laittaa, vaan pelkästään se, että liputetaan vallitsevan status quon (nykytilanteen) puolesta, on saanut aika monen katseen kääntymään Helsinkiin", Aaltola kuvailee tilannetta.

Torstain Etyj-keskusteluja Wienissä Aaltola pitää Suomen kannalta ehkä mielenkiintoisina, koska Suomella on Helsingin päätösasiakirjojen myötä eräänlaista "omistajuutta" Etyj-prosessiin.

Lue lisää

Guardian: Yhdysvallat toisti uhkauksensa – Nord Stream 2 -kaasuputkea ei avata, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan

Yhdysvallat ja Nato jättäneet kirjalliset vastauksensa Venäjän turvallisuusvaatimuksiin – Yhdysvallat kehottaa kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta

Saksan Scholz: Venäjän tulee tehdä näkyviä aloitteita Ukrainan tilanteen liennyttämiseksi

Suomalaisasiantuntijat: Venäjän sotaharjoitukset ovat strategista viestintää