Kotimaa

Vihapuhe rajoittaa tutkijoiden ilmaisunvapautta - kohdistuu tietyille aloille

Kotimaa 11.02.2018

Eläintutkimus, muuntogeenit ja ravitsemus ovat saaneet vihaajien kohteena rinnalleen maahanmuuton, sukupuolivähemmistöjen, sukupuolen ja ääriliikkeiden tutkijat.


Pääsihteeri Reetta Kettunen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta sanoo, että Tutkijoiden ilmaisuvapauteen kohdistuvia vaaroja on herkistytty huomaamaan. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Tieteentekijöihin kohdistuva vihapuhe otetaan yhä vakavammin. Ongelman mittasuhteita selvitetään kyselyillä, sananvapausjärjestö Suomen Pen kutsuu tietokirjoittajia ja tutkijoita jäsenekseen ja poliisi kehottaa tekemään ilmoituksia vihaposteista ja uhkailuista.

Tutkijoiden ilmaisuvapauteen kohdistuvia vaaroja on herkistytty huomaamaan. Eräs sysäys tälle oli Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton muutaman vuoden takainen vetoomus yliopistoille, jotta ne päivittäisivät käytäntöjään ja turvallisuusohjeitaan, summaa pääsihteeri Reetta Kettunen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta (TJNK).

Osa tutkijoista on jo vähentänyt julkisia esiintymisiään tai pelkää kertoa mielipiteitään, selvää TJNK:n kyselystä. Viidesosa noin 250 vastaajasta myös miettii entistä tarkemmin, missä kanavassa esiintyy. Tosin pieni joukko on jopa lisännyt esiintymisiään häirinnästä huolimatta tai juuri sen takia.

Nettiviha ja muu häirintä suuntautuu voimakkaasti tietyille tieteenaloille, kun taas valtaosa tutkijoista jää rauhaan. Moni kuitenkin tietää yksittäisiä tapauksia, joissa tutkijat ovat kokeneet häirintää esiintymisensä jälkeen. Pienelle osalle häirintä on jopa täysin arkipäiväinen asia tutkimusyhteisössä.

Vihapuheen maalitauluna ovat useimmin yhteiskuntatieteilijät ja humanistit ja erityisesti ne, jotka tutkivat kiistanalaisia kysymyksiä. Näihin ovat kuuluneet aiemmin koe-eläintutkimus, muuntogeenit ja ravitsemus. Nykyisin häirintää kokevat esimerkiksi maahanmuuttoa, sukupuolivähemmistöjä ja ääriliikkeitä tutkivat sekä sukupuolentutkijat.

Yliopistoihin kohdistuvia ulkoisia uhkia tutkitaan laajemmin Tampereen yliopistossa. Näihin uhkiin kuuluvat myös vihaposti, uhkailu ja häiritseminen. Tavoitteena on parantaa ulkoisiin uhkiin varautumista.

Yliopiston kyselyyn vastasi viidestä yliopistosta noin 900 ihmistä, jotka raportoivat parisataa häirintäkokemusta.

Vihapuhe vaikutti eniten siihen, kuinka halukkaita tutkijat olivat tulemaan julkisuuteen akateemisten piirien ulkopuolella esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai antamalla haastatteluita. Vihapuheita yleisempi uhkatilanne yliopistoissa on kuitenkin yllättävä tai arvaamaton käyttäytyminen, kertoo tutkija Kari Kuoppala.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT