Kotimaa

Tiesitkö? Jos syttyy sota, puolustusvoimat voi viedä traktorisi

Kotimaa 14.04.2018

Puolustusvoimat ei sijoita ajoneuvoja käyttöönsä enempää, kuin on välttämätöntä.


Lari Lievonen
Rääkkyläläinen viljanviljelijä Ville Hirvonen (edessä) voisi antaa puolustusvoimien käyttöön minkä tahansa traktoreistaan. Hänellä on traktoreita yhteensä neljä.

Puolustusvoimat on varautunut siihen, että se voi ottaa kriisitilanteen iskiessä käyttöönsä autojen ja muiden kulkuneuvojen lisäksi myös maatilojen traktoreita.

Komentaja Taneli Uosukainen pääesikunnan operatiiviselta osastolta kertoo, että kriisitilannesuunnittelun kannalta puolustusvoimia kiinnostavat tavanomaiset maataloustraktorit sekä niiden tasaisella kuormalavalla varustetut perävaunut.

Ikärajasuositus traktoreille on väljä. Riittää, kunhan traktorit ovat alle 20 vuotta vanhoja. Tämä johtuu Uosukaisen mukaan siitä, että myös vanhemmilla traktoreilla voidaan suorittaa hyvin tavanomaisia siirtotehtäviä. Samasta syystä traktoreilla ei myöskään ole mitään tarkkoja ominaisuusvaatimuksia.

"Melkein kaikki nykyajan traktorit pystyvät vetämään riittävästi", komentaja sanoo.

Siihen, minkä merkkisiä traktoreita puolustusvoimat sodan ajan tehtäviin sijoittaa, Uosukainen kieltäytyy ottamasta tarkemmin kantaa. Hän tyytyy toteamaan, että puolustusvoimat sijoittaa kaikkia merkkejä.

"Ajoneuvojen varaaminen on poikkeusolojen suunnittelua, joka konkretisoituu vasta silloin, kun niitä (ajoneuvoja) ruvetaan ottamaan. Jos me rupeaisimme kertomaan tällaisia suosituksia, se olisi aika epäreiluja niiden ajoneuvojen omistajille ja ennen kaikkea ajoneuvojen myyjille", hän perustelee.

Ajoneuvojen, kuten myös traktoreiden, käyttöönotto edellyttää sitä, että tietyt valmiuslain säädöksen astuvat voimaan. Jotta valmiuslakia alettaisiin noudattaa, vaatisi se hyvin poikkeuksellista tilannetta.

"Silloin ollaan todella raskaissa tilanteissa, ennen kuin tämä tulee edes kysymykseen", komentaja huomauttaa.

Käytännössä valmiuslain säädöksiä alettaisiin noudattaa joko sodan tai muun itsenäisyyden tai kansalaisten elinmahdollisuuksia vaarantavan häiriön takia. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta käy vaikkapa ulkomaankaupan häiriintyminen.

Kun ajoneuvo määrätään palvelukseen, puolustusvoimat ottaa sen vastaan ennalta määrätyssä paikassa. Ajoneuvolle määritetään tietty arvo luovutushetkellä. Kun ajoneuvo aikanaan palautetaan takaisin omistajalle, ajoneuvon käytöstä ja arvon alentumasta maksetaan korvausta. Samoin menetellään silloin, jos ajoneuvo tuhoutuu kokonaan.

Maksettavien korvausten määrästä tai maksatuksen ajankohdista ei kuitenkaan ole etukäteen määritettyjä tasoja tai muita määräyksiä.

"Käytännössä korvaustasot ja korvausten ajankohdat joudutaan erikseen ratkaisemaan valtioneuvoston tasolla. Asiaan vaikuttaa hyvin paljon poikkeusolon luonne, kesto ja vaikutus yhteiskuntaan", Uosukainen kertoo.

Sodanajan joukoille on vahvistettu materiaalin ja ajoneuvojen kokoonpano, joka kertoo, kuinka monta ja millaisia ajoneuvoja joukolle kuuluu. Puolustusvoimien tietojärjestelmässä ajoneuvosijoittajat tekevät sodan ajan joukon kokoonpanon, ajoneuvorekisterin tietojen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella ajoneuvon sijoituksen. Apuna sijoituksessa käytetään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvorekisterin tietoja.

Sotatehtäviin sijoitettavat ajoneuvot pyritään valitsemaan sodan ajan joukon kannalta tarkoituksen mukaiselta alueelta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos sodan ajan joukko perustetaan tietyllä alueella, ajoneuvot pyritään ottamaan tältä samalta alueelta. Tässä tausta-ajatuksena on se, että siirtomatkat yksityisille omistajille olisivat mahdollisimman lyhyitä.

Uosukaisen mukaan puolustusvoimat on hyvin tietoinen siitä, että yhteiskunnan kaikkien toimintojen tulee toimia myös poikkeusoloissa. Hän tiedostaa, että puolustusvoimatkin saa viime kädessä elintarvikkeensa maatalouden tuotannosta.

"Olemme hyvin tietoisia, että modernit maatalot tarvitsevat traktorinsa ja uudenaikaisimmat traktorit ovat hyvin vaativia koneita, joiden käyttäminen vaatii operaattoriltaan suurta perehtyneisyyttä", komentaja sanoo.

Puolustusvoimat ei sijoita komentajan mukaan ajoneuvoja käyttöönsä enempää, kuin on välttämätöntä.

"On huomattava, että enimmilläänkin traktorien tarve kohdistuu pieneen murto-osaan traktoreista. Se koskee enintään yhtä kymmenesosaa traktoreista", hän sanoo.

Myös ajoneuvojen palvelukseen määräämistä porrastetaan komentajan mukaan sen perusteella, mitä poikkeusolon tarve edellyttää.

Traktoreiden määrä ja operatiivinen merkittävyys on puolustusvoimien näkökulmasta pienentynyt viime vuosikymmeninä. Traktoreiden käyttö puolustusvoimien joukkojen siirtelyssä oli 1960 -luvun ratkaisu, jolla korvattiin hevoset.

"Traktoreiden tarve on pienentynyt todella paljon, kun operatiivista liikkuvuutta on saatu lisää sekä varsinaisilla taisteluajoneuvoilla että myös siviilistä otettavilla autoilla", Uosukainen kertoo.

Komentaja huomauttaa, että toisaalta viime vuosina on muistettu, että traktori on hyvä työkalu taistelukentän lähisiirroissa. Viime vuosina traktoreita on Uosukaisen mukaan hankittu puolustusvoimien huolto- ja harjoituskäyttöön jopa lisää.

Vielä muutama vuosi sitten kysyjä saattoi saada tiedon siitä, onko omalle ajoneuvolle määrätty sodan ajan tehtävää. Enää tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Puolustusvoimat ei enää anna tietoa ajoneuvojen sijoituksesta ulkopuolisille Uosukaisen mukaan siksi, että tiedon kysyminen kuormittaisi turhaan puolustusvoimia. Uosukainen huomauttaa, että vaikka tieto ajoneuvon mahdollisesta sodan ajan tehtävästä annettaisiinkin, olisi tällöinkin mahdollista kertoa vain se, onko ajoneuvolla sodan ajalle suunniteltua tehtävää.

"Jos rupeaisimme kertomaan, että mille joukolle se (ajoneuvo) on tarkoitettu tai puhumattakaan siitä, mihin suuntaan se lähtee ryhmittymään, avaisimme puolustussuunnitelmamme", komentaja perustelee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit